Tässä artikkelissa tutkimme Perämeri:n vaikutusta nyky-yhteiskuntaan. Syntymisestään lähtien Perämeri on herättänyt huomion ja kiinnostuksen eri sektoreilta, mikä on herättänyt keskustelua ja kiistoja sen merkityksestä ja merkityksestä. Perämeri-ilmiö on tunkeutunut jokapäiväisen elämämme keskeisiin osiin, ja se on muuttanut tapaamme, jolla suhtaudumme, kulutamme tietoa ja ymmärrämme ympäröivää maailmaa. Yksityiskohtaisen analyysin avulla tutkimme Perämeri:n ympärillä olevia eri näkökohtia ymmärtääksemme sen vaikutusta kulttuuriin, politiikkaan, teknologiaan ja ihmissuhteisiin. Kriittisen lähestymistavan avulla yritämme tulkita Perämeri:lle ominaisia monimutkaisia ja vivahteita, jotta voimme valaista sen vaikutusta nyky-yhteiskuntaan.
Perämeri, (ruots. Bottenviken) on Pohjanlahden pohjoisin osa. Se rajoittuu etelässä Merenkurkkuun.
Perämeren valuma-alueen suuruus on 280 100 neliökilometriä ja vesialueen laajuus 36 800 neliökilometriä. Meren vesitilavuus 1 490 kuutiokilometriä, keskisyvyys 40 metriä ja suurin syvyys 148 metriä (toisen lähteen mukaan keskisyvyys 41 m ja suurin syvyys 146 m, jonka esiintymisseutua kutsutaan Luulajan syvänteeksi). Merialuetta etelässä rajaavassa Merenkurkussa meren kynnyssyvyys on vain 25 metriä.
Perämereen laskee useita jokia sekä Ruotsin että Suomen puolelta. Suurimmat Perämereen laskevat joet ovat Tornionjoki, Suomen pisin joki Kemijoki sekä Oulujoki. Ruotsin puolella mereen laskevat muun muassa Kalixjoki ja Luulajanjoki. Keskimäärin Perämereen laskee 115 kuutiokilometriä makeaa vettä vuodessa. Perämeri on lähes suolaton, sen pintaveden suolapitoisuus on vain noin 0,30–0,35 prosenttia.
Perämeren suurin saari Suomen puolella on Hailuoto.
Tärkeimmät satamat Suomen puolella ovat Kemin Ajos, Kokkolan Ykspihlaja, Raahen satama, Oulun Oritkari ja Tornion Röyttä. Ruotsin merkittävimmät satamat Perämeren rannikolla ovat Kainuu, Luulaja, Piitime ja Skellefteå. Kemi–Oulu-välillä on 10 metrin syväväylä.lähde?
Laajat hiekkasärkät ja -matalikot ovat Perämerelle ominaisia. Sellainen on muun muassa Haukiputaan edustalla sijaitseva Suurhiekka, jonne kaavaillaan tuulivoimala-aluetta. Santapankki-niminen saari sijaitsee laajan 1–2 metrin matalikon pohjoisreunalla.
Merisääennustuksissa käytetään Perämeren lounaisrajalle seuraavaa määritelmää: merialueen lounaisraja seuraa linjaa Ruotsin Ratanista Suomen rannikon Stubbeniin. Perämeren kansainvälinen lyhennekoodi on B1, missä B on lyhennys Itämeren englanninkielisestä nimestä (the Baltic Sea). Perämeri voidaan jakaa tarvittaessa eteläosaan (B1S) ja pohjoisosaan (B1N), jolloin rajana käytetään leveyspiiriä 64° 30’ N.
Pohjanmereltä varsinaiselle Itämerelle | |
---|---|
Varsinainen Itämeri | |
Suuret lahdet |