Tässä artikkelissa ehdotamme, että Perm-ongelmaa käsitellään laajasta ja yksityiskohtaisesta näkökulmasta. Tämä aihe on erittäin tärkeä nykyään ja on herättänyt suurta kiinnostusta eri aloilla. Seuraavilla riveillä tutkimme tärkeimpiä Perm:een liittyviä näkökohtia, analysoimme sen vaikutusta, sen seurauksia ja mahdollisia ratkaisuja tai lähestymistapoja sen ratkaisemiseksi. Kattavalla lähestymistavalla tavoitteemme on tarjota täydellinen ja yksityiskohtainen yleiskatsaus, jonka avulla lukijamme ymmärtävät täysin tämän aiheen ja muodostavat siitä tietoisen mielipiteen.
Perm (Пермь) |
|
---|---|
lippu |
vaakuna |
Permin aluepiiri Venäjällä, alla kaupungin sijainti kartalla |
|
Perm |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio | Venäjän federaatio |
Federaatiosubjekti | Permin aluepiiri |
Piiri | Permin kaupunkipiirikunta |
Kylä | 1600-luvun alkupuoli |
Kuparisulatto, taajamaksi | 1723 |
Kaupungiksi | 1781 |
Hallinto | |
– Pormestari | Igor Šubin |
Pinta-ala | |
– Kokonaispinta-ala | 799 km² |
Korkeus | 171 m |
Väkiluku (2014) | 1 026 477 |
Aikavyöhyke | UTC+5 (MSK+2) |
Postinumero | 614xxx |
Suuntanumero(t) | +7 342 |
Perm (ven. Пермь) on kaupunki Kamajoen varrella Uralvuoriston länsirinteellä Permin aluepiirissä Venäjällä itäisimmässä Euroopassa. Se on Permin aluepiirin hallinnollinen keskus.
Perm sijaitsee vanhalla Perman alueella, joka oli alun perin suomalais-ugrilaisten kansojen asuttama. Paikalla tiedetään olleen vuonna 1568 perustettu Jagošihan (ven. Ягошиха) kylä 1600-luvun alkupuolella. Kylään perustettiin kuparisulatto vuonna 1723. Paikkakunta nimettiin Permiksi, ja se sai kaupungin aseman vuonna 1780, toisten lähteiden mukaan 1781.
Perm oli vuodesta 1781 lähtien laajan Permin kuvernementin pääkaupunki. Kaupunkiin tuli poliittisista syistä karkotettuja ihmisiä. Sijainti purjehduskelpoisen Volgalle johtavan Kamajoen ja Uralin poikki johtavan maantien varrella auttoivat kaupunkia kehittymään tärkeäksi kauppa- ja teollisuuskeskukseksi.
Rautatieyhteys kaupunkiin valmistui 1874, ja rataa jatkettiin pian Jekaterinburgiin yltäväksi Siperian rautatieksi.
Perm yhdistettiin 1940 läheisen Molotovilikan kaupungin kanssa, ja sen nimeksi tuli Molotov. Vuodesta 1957 kaupungin nimenä on ollut jälleen Perm.
Kaupungissa sattui 5. joulukuuta 2009 yökerhossa tulipalo, jossa kuoli yli sata ihmistä.
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Laatikko pystyyn, menee muuten liian alas |
Permin asukasluku on vaihdellut viime vuosina miljoonan asukkaan tietämillä. Vuoden 2010 väestönlaskennassa Permin kaupunkipiirikunnan asukasluku oli 991 170, johon sisältyi kahdeksan maaseutuasukasta varsinaisen kaupungin asukkaiden lisäksi. Kaupungin asukasluvun on ilmoitettu kuitenkin kohonneen 1,001 miljoonaan vuoden 2012 alussa.
Perm on teollisuuskaupunki. Tärkeimmät teollisuudenalat ovat koneenrakennus-, ase-, kemian-, petrokemian-, metsä-, puunjalostus- ja elintarviketeollisuus sekä öljyntuotanto ja -jalostus. Kaupungissa on myös vesivoimala KamGES (КамГЭС).
Permiläinen Motoviliha (per. 1736) valmistaa muun muassa panssarivaunujen tykkejä. Yhtiörypäs Permski motostroitelnyi kompleks valmistaa lentokoneiden suihkumoottoreita ja kaasuturbiineja.lähde?
Permin matkustajaliikenteen päärautatieasema on Perm-2; kaupungista on rautatieyhteys länteen Kiroviin, itään Nižni Tagiliin ja kaakkoon Jekaterinburgiin. Kaupungissa on myös lentokenttä ja jokisatama.
Perm on merkittävä kulttuuri- ja tiedekaupunki. Permin yliopisto perustettiin 1916lähde?.
|
Pääkaupunki: Perm
Aleksandrovsk |
Berezniki |
Gornozavodsk |
Gremjatšinsk |
Gubaha |
Dobrjanka |
Kizel |
Krasnokamsk |
Krasnovišersk |
Kudymkar |
Kungur |
Lysva |
Nytva |
Ohansk |
Osa |
Otšor |
Solikamsk |
Tšaikovski |
Tšerdyn |
Tšormoz |
Tšernuška |
Tšusovoi |
Usolje |
Vereštšagino
Aleksandrovsk • Barda • Berezniki • Berjozovka • Bolšaja Sosnova • Dobrjanka • Gainy • Gornozavodsk • Gremjatšinsk • Gubaha • Iljinski • Jelovo • Jurla • Jusva • Karagai • Kišert • Kizel • Kosa • Kotšovo • Krasnokamsk • Krasnovišersk • Kudymkar • Kudymkar • Kujeda • Kungur • Kungur • Lysva • Nytva • Ohansk • Oktjabrski • Orda • Osa • Otšor • Perm • Perm • Siva • Solikamsk • Solikamsk • Suksun • Tšaikovski • Tšastyje • Tšerdyn • Tšernuška • Tšusovoi • Uinskoje • Usolje • Vereštšagino • Zvjozdnyi