Perm

Tässä artikkelissa ehdotamme, että Perm-ongelmaa käsitellään laajasta ja yksityiskohtaisesta näkökulmasta. Tämä aihe on erittäin tärkeä nykyään ja on herättänyt suurta kiinnostusta eri aloilla. Seuraavilla riveillä tutkimme tärkeimpiä Perm:een liittyviä näkökohtia, analysoimme sen vaikutusta, sen seurauksia ja mahdollisia ratkaisuja tai lähestymistapoja sen ratkaisemiseksi. Kattavalla lähestymistavalla tavoitteemme on tarjota täydellinen ja yksityiskohtainen yleiskatsaus, jonka avulla lukijamme ymmärtävät täysin tämän aiheen ja muodostavat siitä tietoisen mielipiteen.

Tämä artikkeli käsittelee kaupunkia. Sanan muita merkityksiä on täsmennyssivulla.
Perm
(Пермь)
lippu
lippu
vaakuna
vaakuna
Permin aluepiiri Venäjällä, alla kaupungin sijainti kartalla
Permin aluepiiri Venäjällä, alla kaupungin sijainti kartalla

Perm

Koordinaatit: 58°00′50″N, 56°14′56″E

Valtio Venäjän federaatio
Federaatiosubjekti Permin aluepiiri
Piiri Permin kaupunkipiirikunta
Kylä 1600-luvun alkupuoli
Kuparisulatto, taajamaksi 1723
Kaupungiksi 1781
Hallinto
 – Pormestari Igor Šubin
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 799 km²
Korkeus 171 m
Väkiluku (2014) 1 026 477
Aikavyöhyke UTC+5 (MSK+2)
Postinumero 614xxx
Suuntanumero(t) +7 342









Perm (ven. Пермь) on kaupunki Kamajoen varrella Uralvuoriston länsirinteellä Permin aluepiirissä Venäjällä itäisimmässä Euroopassa. Se on Permin aluepiirin hallinnollinen keskus.

Historia

Perm sijaitsee vanhalla Perman alueella, joka oli alun perin suomalais-ugrilaisten kansojen asuttama. Paikalla tiedetään olleen vuonna 1568 perustettu Jagošihan (ven. Ягошиха) kylä 1600-luvun alkupuolella. Kylään perustettiin kuparisulatto vuonna 1723. Paikkakunta nimettiin Permiksi, ja se sai kaupungin aseman vuonna 1780, toisten lähteiden mukaan 1781.

Perm oli vuodesta 1781 lähtien laajan Permin kuvernementin pääkaupunki. Kaupunkiin tuli poliittisista syistä karkotettuja ihmisiä. Sijainti purjehduskelpoisen Volgalle johtavan Kamajoen ja Uralin poikki johtavan maantien varrella auttoivat kaupunkia kehittymään tärkeäksi kauppa- ja teollisuuskeskukseksi.

Rautatieyhteys kaupunkiin valmistui 1874, ja rataa jatkettiin pian Jekaterinburgiin yltäväksi Siperian rautatieksi.

Perm yhdistettiin 1940 läheisen Molotovilikan kaupungin kanssa, ja sen nimeksi tuli Molotov. Vuodesta 1957 kaupungin nimenä on ollut jälleen Perm.

Kaupungissa sattui 5. joulukuuta 2009 yökerhossa tulipalo, jossa kuoli yli sata ihmistä.

Asukasluvun kehitys

Permin asukasluku on vaihdellut viime vuosina miljoonan asukkaan tietämillä. Vuoden 2010 väestönlaskennassa Permin kaupunkipiirikunnan asukasluku oli 991 170, johon sisältyi kahdeksan maaseutuasukasta varsinaisen kaupungin asukkaiden lisäksi. Kaupungin asukasluvun on ilmoitettu kuitenkin kohonneen 1,001 miljoonaan vuoden 2012 alussa.

Vuosi 1811 1840 1863 1897 1914 1926 1931 1939 1959 1970 1979 1989 2002 2010 2012
Väkiluku &&&&&&&&&&&03100.&&&&003 100 &&&&&&&&&&010286.&&&&0010 286 &&&&&&&&&&019200.&&&&0019 200 &&&&&&&&&&045205.&&&&0045 205 &&&&&&&&&&068100.&&&&0068 100 &&&&&&&&&0121000.&&&&00121 000 &&&&&&&&&0122712.&&&&00122 712 &&&&&&&&&0306000.&&&&00306 000 &&&&&&&&&0629118.&&&&00629 118 &&&&&&&&&0850324.&&&&00850 324 &&&&&&&&&0999157.&&&&00999 157 &&&&&&&&01090944.&&&&001 090 944 &&&&&&&&01001653.&&&&001 001 653 &&&&&&&&&0991170.&&&&00991 170 &&&&&&&&01001000.&&&&001 001 000

Talous

Perm on teollisuuskaupunki. Tärkeimmät teollisuudenalat ovat koneenrakennus-, ase-, kemian-, petrokemian-, metsä-, puunjalostus- ja elintarviketeollisuus sekä öljyntuotanto ja -jalostus. Kaupungissa on myös vesivoimala KamGES (КамГЭС).

Permiläinen Motoviliha (per. 1736) valmistaa muun muassa panssarivaunujen tykkejä. Yhtiörypäs Permski motostroitelnyi kompleks valmistaa lentokoneiden suihkumoottoreita ja kaasuturbiineja.lähde?

Liikenne

Permin matkustajaliikenteen päärautatieasema on Perm-2; kaupungista on rautatieyhteys länteen Kiroviin, itään Nižni Tagiliin ja kaakkoon Jekaterinburgiin. Kaupungissa on myös lentokenttä ja jokisatama.

Kulttuuri ja koulutus

Perm on merkittävä kulttuuri- ja tiedekaupunki. Permin yliopisto perustettiin 1916lähde?.

Lähteet

  1. a b c d Goroda-millionniki Rossii 17.12.2012. Ria Novosti. Viitattu 20.1.2013. (venäjäksi)
  2. Jussi Nurminen: Venäjä siirtyy ikuiseen talviaikaan 1.7.2014. Yleisradio. Viitattu 27.10.2014.
  3. Vladimir Putin signed the Federal Law On Amendments to the Federal Law "On the calculation of time" 22.7.2014. Worldtimezone.com. Viitattu 27.10.2014. (englanniksi)
  4. Permskaja oblast: Potštovnyje indeksy. Gorod Perm ruspostindex.ru. Viitattu 8.5.2013. (venäjäksi)
  5. Volgogradskaja oblast: Telefonnyje kody ruspostindex.ru. Viitattu 8.5.2013. (venäjäksi)
  6. a b Natsionalnyi Atlas Rossii v tšetyreh tomah. Tom 1. Obštšaja harakteristika territorii. DVD, OOO MediaHauz, Moskva, 2006.
  7. a b toim. V. H. Peihvasser: Novyi Atlas avtomobilnyh dorog 2006-2007. Rossija - Strany CNF - Pribaltika. 1:750 000 i 1:1500 000 (+ 1:4000 000). Tribum, 220053, Minsk, Valko-Venäjä: {{{Julkaisija}}}. ISBN 985-409-072-8. (venäjäksi)
  8. a b Perm. Russia britannica.com. Viitattu 13.11.2022. (englanniksi)
  9. a b c d e f Perm (Suuren neuvostotietosanakirjan eli Bolšaja sovetskaja entsiklopedijan (BSE) kaupunkiartikkelin verkkoversio) 1969–1978. dic.academic.ru. (venäjäksi)
  10. a b c d Perm (Slovar sovremennih geografitšeskih nazvanii 2008) Geografitšeskaja entsiklopedija- kokoelmaverkkotietosanakirjan artikkelien nettiversio. Viitattu 8.5.2013. (venäjäksi)
  11. Yli sata kuoli yökerhon tulipalossa Venäjällä Helsingin Sanomat. Viitattu 5.12.2009.
  12. a b c Vserossijskaja perepis naselenija 2010. Tom 1. Tšislennost i razmeštšenije naselenija (Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru. Koko Venäjän kattava väestönlaskenta 2010. Osa 1. Väestön lukumäärä ja jakauma. Taulukko 11 (MS Excel-taulukko)) 2012. Moskova: ИИЦ «Статистика России». Arkistoitu 15.3.2013. Viitattu 20.1.2013. (venäjäksi)
  13. a b c Glava 3. Obštšaja harakteristika dinamiki tšislennosti gorodskogo naselenija za 1811-1913 gg (Osa 3. (Venäjän keisarikunnan) Kaupunkiväestön dynamiikan yleisiä piirteitä vuosina 1811-1913) istmat.info. Arkistoitu 24.4.2015. Viitattu 8.5.2013. (venäjäksi)
  14. Statistitšeskija tablitsy o sostojanii gorodov Rossijskoi imperii (Tilastotaulukoita Venäjän keisarikunnan kaupungeista (1840). Perm löytyy julkaisun sivulta 25/41 otsikon Permskaja gubernija yhteydestä) dlib.rsl.ru. 1840. Pietari. Viitattu 8.5.2013. (venäjäksi)
  15. Pervaja Vseobštšaja perepis naselenija Rossijskoi imperii 1897 g., Permskaja gubernja (Venäjän keisarikunnan väestönlaskenta 1897. Permin kuvernementti) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 8.5.2013. (venäjäksi)
  16. Administativno-territorialnoje delenije Sojuza SSR - rajony i goroda SSSR. (na 1 janvarja 1931 goda). Administativnoje delenije, territorija i nanselenije Sojuza SSR: I RSFSR (Tšentralnyi ispolnitelnyi komitet sojuza SSR. Vserossijski tšentralnyi ispolnitelnyi komitet. Venäjän SFNT:tä koskevat sivut 1-191 (pdf)) 1931. Moskova: pdf-kopio netissä: http://istmat.info/node/17630. Arkistoitu 14.10.2012. Viitattu 8.5.2013. (venäjäksi)
  17. Vsesojuznaja perepis naselenija 1959 g. Gorodskoi (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1959. Kaupunkitaajamat) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 8.5.2013. (venäjäksi)
  18. Vsesojuznaja perepis naselenija 1970 g. Gorodskoi (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1970. Kaupunkitaajamat) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 8.5.2013. (venäjäksi)
  19. Vsesojuznaja perepis naselenija 1979 g. Gorodskoi (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1979. Kaupunkitaajamat) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 8.5.2013. (venäjäksi)
  20. Vsesojuznaja perepis naselenija 1989 g. Gorodskoi (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1989. Kaupunkitaajamat) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 8.5.2013. (venäjäksi)
  21. Vserossijskaja perepis naselenija 2002 g. Gorodskoi (Koko Venäjän kattava väestönlaskenta 2002. Kaupunkitaajamat) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 8.5.2013. (venäjäksi)
  22. Atlas železnyje dorogi Rossija i sopredelnyje gosudarstva. Venäjän ja IVY-maiden rautatiekartasto. Omsk: FGUP "Omskaja kartografitšeskaja fabrika", 2010. ISBN 978-5-95230323-3. (venäjäksi)

Aiheesta muualla