Nykymaailmassa Pohjoinen suurpiiri:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe laajalle väestöryhmälle. Olipa yhteiskuntaan, talouteen tai kulttuuriin kohdistuvan vaikutuksensa vuoksi Pohjoinen suurpiiri asettanut itsensä keskeiseksi keskustelu- ja pohdiskelupisteeksi nykyään. Sen vaikutukset ja seuraukset kattavat eri aloja politiikasta teknologiaan, mukaan lukien koulutus ja ympäristö. Tässä artikkelissa tutkimme Pohjoinen suurpiiri:n eri puolia ja analysoimme sen vaikutusta maailmaan, jossa elämme.
| |||
Helsingin alueellinen jako | |||
Suurpiirin nro | 4 | ||
Maapinta-ala (km²) | 23,2 (2017) | ||
Väestö | |||
- Väkiluku | 43 112 (1.1.2018) | ||
- Väestötiheys (as./km²) | 1 843 (2017) | ||
- Suomenkieliset (%) | 87,9 (2018) | ||
- Ruotsinkieliset (%) | 3,7 (2018) | ||
- Muun kieliset (%) | 8,4 (2018) | ||
Työpaikkoja | 13 325 (2016) | ||
Työttömyysaste (%) | 9,6 (31.12.2016) | ||
Peruspiirit | Maunula, Länsi-Pakila, Tuomarinkylä, Oulunkylä, Itä-Pakila | ||
Lähialueet |
Pohjoinen suurpiiri (ruots. Norra stordistriktet) on yksi Helsingin seitsemästä suurpiiristä. Pohjoista suurpiiriä kutsutaan myös Pohjois-Helsingiksi.
Pohjoinen suurpiiri jakautuu viiteen peruspiiriin, jotka ovat Maunula, Länsi-Pakila, Tuomarinkylä, Oulunkylä ja Itä-Pakila.
|