Pohjois-Karjalan hyvinvointialue

Tämän päivän artikkelissa aiomme syventyä aiheeseen Pohjois-Karjalan hyvinvointialue, joka on herättänyt suurta kiinnostusta nyky-yhteiskunnassa. Antaaksemme laajan ja yksityiskohtaisen kuvan tästä aiheesta tutkimme erilaisia ​​Pohjois-Karjalan hyvinvointialue:een liittyviä näkökohtia sen alkuperästä tai kehityksestä sen vaikutuksiin eri yhteyksissä. Koko artikkelin aikana tarkastelemme Pohjois-Karjalan hyvinvointialue:een liittyviä erilaisia ​​näkökulmia ja mielipiteitä sekä sen tuomia haasteita ja mahdollisuuksia. Samoin tutkimme mahdollisia ratkaisuja tai strategioita Pohjois-Karjalan hyvinvointialue:een liittyvien vaikeuksien kohtaamiseksi. Tämän artikkelin tarkoituksena on viime kädessä tarjota lukijoille syvempi ja täydellisempi käsitys Pohjois-Karjalan hyvinvointialue:stä. Tavoitteena on rohkaista vuoropuhelua ja pohdintaa tästä aiheesta, joka on niin tärkeä nykyään.

Pohjois-Karjalan hyvinvointialue
Yleistä
Väkiluku 162 907
Alue Pohjois-Karjalan maakunta
Keskuspaikka Joensuu
Kunnat 13
Yhteistyöalue Itä-Suomen yhteistyöalue
Hyvinvointialuejohtaja Kirsi Leivonen
Pelastuslaitos Pohjois-Karjalan pelastuslaitos
Aluevaltuusto
Aluevaltuuston koko 59
Puheenjohtaja Merja Mäkisalo-Ropponen
Puolueet ja valtuustopaikat
Keskusta 20
SDP 14
Kokoomus 8
Perussuomalaiset 6
Vasemmistoliitto 5
Vihreät 3
Kristillisdemokraatit 2
Liike Nyt 1

Pohjois-Karjalan hyvinvointialue on Pohjois-Karjalan maakunnan kattava hyvinvointialue, joka perustettiin osana maakunta- ja soteuudistusta.

Hyvinvointialueen vuosibudjetti (2023) on noin 820 miljoonaa euroa.

Kunnat

Hyvinvointialueeseen kuuluu 13 kuntaa, joista viisi on kaupunkeja.

Vuoden 2022 huhtikuussa hyvinvointialueella asui 162 907 asukasta.

Palvelut

Lakisääteinen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyi kunnilta hyvinvointialueelle 1. tammikuuta 2023 alkaen.

Sosiaalihuolto

Terveydenhuolto

Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen keskusairaalana toimii Pohjois-Karjalan keskussairaala Joensuussa.

Alueen keskussairaalana toimii Pohjois-Karjalan keskussairaala Joensuussa. Laboratoriopalvelut tuottaa hyvinvointiyhtymä ISLAB.

Pelastustoiminta

Pelastustoiminnan osalta hyvinvointialueen kunnat kuuluvat Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen toimialueeseen.

Aluevaltuusto

Ensimmäiset aluevaalit järjestettiin 23. tammikuuta 2022, ja aluevaltuustot aloittivat toimintansa maaliskuussa 2022. Vuoden 2021 elokuun väestötietojen perusteella Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen aluevaltuustoon valittiin 59 valtuutettua.

Aluevaltuuston kokoonpano vuonna 2022.
     Keskusta (20)
     SDP (14)
     Kokoomus (8)
     Perussuomalaiset (6)
     Vasemmistoliitto (5)
     Vihreät (3)
     Kristillisdemokraatit (2)
     Liike Nyt (1)


VaalivuosiVas.SDPVihr.Kesk.MuutKDKok.PSGraafinen esitys, paikat ja äänestysprosenttiYht.%Sukupuolijakauma (M/N)
20225143201286
51432086
5944,4
2732
Tiedot ovat peräisin Tilastokeskuksesta sekä Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doriasta

Lähteet

  1. Talousarviokirja 2023 siunsote.fi. Viitattu 3.3.2023.
  2. Hyvinvointialueet Vaalit. Viitattu 22.1.2022.
  3. Väestörakenteen ennakkotiedot muuttujina Kuukausi, Alue ja Tiedot Tilastokeskuksen PxWeb-tietokannat. Viitattu 4.6.2022.
  4. Hyvinvointialueiden perustaminen - Soteuudistus. Viitattu 22.1.2022.
  5. Pohjois-Karjalan keskussairaala siunsote.fi. Viitattu 13.1.2023.
  6. ISLAB-konserni » Islab islab.fi. Viitattu 13.1.2023.
  7. Pelastuslaitos siunsote.fi. Viitattu 15.1.2023.
  8. Aluevaalit Vaalit. Viitattu 22.1.2022.
  9. Hyvinvointialueiden perustaminen - Soteuudistus. Viitattu 22.1.2022.
  10. Aluevaltuustot Vaalit. Viitattu 22.1.2022.