Tämän päivän artikkelissa aiomme syventyä aiheeseen Pohjois-Karjalan hyvinvointialue, joka on herättänyt suurta kiinnostusta nyky-yhteiskunnassa. Antaaksemme laajan ja yksityiskohtaisen kuvan tästä aiheesta tutkimme erilaisia Pohjois-Karjalan hyvinvointialue:een liittyviä näkökohtia sen alkuperästä tai kehityksestä sen vaikutuksiin eri yhteyksissä. Koko artikkelin aikana tarkastelemme Pohjois-Karjalan hyvinvointialue:een liittyviä erilaisia näkökulmia ja mielipiteitä sekä sen tuomia haasteita ja mahdollisuuksia. Samoin tutkimme mahdollisia ratkaisuja tai strategioita Pohjois-Karjalan hyvinvointialue:een liittyvien vaikeuksien kohtaamiseksi. Tämän artikkelin tarkoituksena on viime kädessä tarjota lukijoille syvempi ja täydellisempi käsitys Pohjois-Karjalan hyvinvointialue:stä. Tavoitteena on rohkaista vuoropuhelua ja pohdintaa tästä aiheesta, joka on niin tärkeä nykyään.
Pohjois-Karjalan hyvinvointialue | |
---|---|
Yleistä | |
Väkiluku | 162 907 |
Alue | Pohjois-Karjalan maakunta |
Keskuspaikka | Joensuu |
Kunnat | 13 |
Yhteistyöalue | Itä-Suomen yhteistyöalue |
Hyvinvointialuejohtaja | Kirsi Leivonen |
Pelastuslaitos | Pohjois-Karjalan pelastuslaitos |
Aluevaltuusto | |
Aluevaltuuston koko | 59 |
Puheenjohtaja | Merja Mäkisalo-Ropponen |
Puolueet ja valtuustopaikat | |
Keskusta | 20 |
SDP | 14 |
Kokoomus | 8 |
Perussuomalaiset | 6 |
Vasemmistoliitto | 5 |
Vihreät | 3 |
Kristillisdemokraatit | 2 |
Liike Nyt | 1 |
|
Pohjois-Karjalan hyvinvointialue on Pohjois-Karjalan maakunnan kattava hyvinvointialue, joka perustettiin osana maakunta- ja soteuudistusta.
Hyvinvointialueen vuosibudjetti (2023) on noin 820 miljoonaa euroa.
Hyvinvointialueeseen kuuluu 13 kuntaa, joista viisi on kaupunkeja.
|
Vuoden 2022 huhtikuussa hyvinvointialueella asui 162 907 asukasta.
Lakisääteinen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyi kunnilta hyvinvointialueelle 1. tammikuuta 2023 alkaen.
Alueen keskussairaalana toimii Pohjois-Karjalan keskussairaala Joensuussa. Laboratoriopalvelut tuottaa hyvinvointiyhtymä ISLAB.
Pelastustoiminnan osalta hyvinvointialueen kunnat kuuluvat Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen toimialueeseen.
Ensimmäiset aluevaalit järjestettiin 23. tammikuuta 2022, ja aluevaltuustot aloittivat toimintansa maaliskuussa 2022. Vuoden 2021 elokuun väestötietojen perusteella Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen aluevaltuustoon valittiin 59 valtuutettua.
Vaalivuosi | Vas. | SDP | Vihr. | Kesk. | Muut | KD | Kok. | PS | Graafinen esitys, paikat ja äänestysprosentti | Yht. | % | Sukupuolijakauma (M/N) | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
2022 | 5 | 14 | 3 | 20 | 1 | 2 | 8 | 6 |
| 59 | 44,4 |
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tiedot ovat peräisin Tilastokeskuksesta sekä Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doriasta |
|
|