Portugalin aluejako
Portugalin aluejako on nykyään erittäin tärkeä aihe, koska se on herättänyt kiinnostuksen monissa ihmisissä ympäri maailmaa. Syntymisestään lähtien se on synnyttänyt monenlaisia mielipiteitä ja keskusteluja sekä vaikuttanut yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Sen merkitys piilee sen vaikutuksessa ihmisten jokapäiväiseen elämään sekä sen potentiaalissa synnyttää merkittäviä muutoksia eri näkökulmilla. Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti Portugalin aluejako:n eri puolia ja vaikutuksia tavoitteenaan tarjota täydellinen ja rikastuttava analyysi tästä aiheesta, joka on niin tärkeä nykyään.
Portugali on perinteisesti jaettu piireihin (distrito), kuntiin (município / concelho) ja kuntien osiin freguesioihin.
Portugaliin kuuluu piirien lisäksi kaksi autonomista aluetta, Azorit ja Madeira. Ennen vuoden 1976 uutta perustuslakia ne muodostivat neljä piiriä: Hortan, Ponta Delgadan, Angra do Heroísmon ja Funchalin. Piireillä ei juuri ole poliittista itsemääräämisoikeutta.
Portugalissa on 308 kuntaa. Freguesioita on 3 091. Niiden määrää vähennettiin yli tuhannella vuosien 2012–2013 uudistusten aikana. Kunnanjohtaja on pormestari, ja kullakin kunnalla on oma juhlapäivänsä. Kaupungit (vila) sijaitsevat kuntien alueella, mutta niiden rajat eivät yleensä ole samat. Viloja maassa on 533. Lisäksi 151 paikkaa on saanut cidaden aseman. Kaikkiaan viloja ja cidadeja on yli kaksi kertaa enemmän kuin kuntia. Kunnat jakautuvat edelleen freguesioihin, joita on Portugalissa 4 261. Kuusi kuntaa sisältää vain yhden freguesian, ja Barcelosin kunnalla on Portugalissa eniten freguesioita (89).
Piirit
| Piiri | Pinta-ala | Asukasluku | Pääkaupunki |
|---|---|---|---|
| Aveiron piiri | 2 808 km² | 713 578 (2001) | Aveiro |
| Bejan piiri | 10 225 km² | 161 211 | Beja |
| Bragan piiri | 2 673 km² | 831 368 | Braga |
| Bragançan piiri | 6 608 km² | 148 808 | Bragança |
| Castelo Brancon piiri | 6 675 km² | 208 069 | Castelo Branco |
| Coimbran piiri | 3 947 km² | 441 245 | Coimbra |
| Évoran piiri | 7 393 km² | 173 408 | Évora |
| Faron piiri | 4 960 km² | 395 208 | Faro |
| Guardan piiri | 5 518 km² | 173 716 | Guarda |
| Leirian piiri | 3 515 km² | 459 450 | Leiria |
| Lissabonin piiri | 2 761 km² | 2 135 992 | Lissabon |
| Portalegren piiri | 6 065 km² | 127 018 | Portalegre |
| Porton piiri | 2 395 km² | 1 781 826 | Porto |
| Santarémin piiri | 6 747 km² | 475 344 | Santarém |
| Setúbalin piiri | 5 064 km² | 788 459 | Setúbal |
| Viana do Castelon piiri | 2 255 km² | 250 273 | Viana do Castelo |
| Vila Realin piiri | 4 328 km² | 223 731 | Vila Real |
| Viseun piiri | 5 007 km² | 394 927 | Viseu |
NUTS-jako
NUTS I jakaa Portugalin Manner-Portugaliin sekä Azorien ja Madeiran autonomisiin alueisiin. NUTS II jakaa Manner-Portugalin viiteen alueeseen: Norte, Centro, Lissabon, Alentejo ja Algarve. NUTS II:n määrittelemä Lissabonin alue on käytännössä miltei sama kuin Lissabonin metropolialue. NUTS III jakaa alueet edelleen pienempiin alueisiin:
LAU I -tason muodostavat kunnat ja LAU II -tason freguesiat.
Katso myös
Lähteet
- ↑ Portuguese districts CRW Flags. Viitattu 30.3.2008.
- ↑ OECD: Making Decentralisation Work in Chile, s. 85. Paris: OECD Publishing, 2017. ISBN 978-92-64-27903-2. Google-kirjat (viitattu 29.1.2018).
- ↑ Nomenclatura das Unidades Territoriais para fins Estatísticos (NUTS) IGFSE - Instituto de Gestão do Fundo Social Europeu. Viitattu 1.3.2014.
- Alankomaat
- Albania
- Andorra
- Armenia²
- Azerbaidžan¹
- Belgia
- Bosnia ja Hertsegovina
- Bulgaria
- Espanja
- Georgia¹
- Irlanti
- Islanti
- Italia
- Itävalta
- Kazakstan¹
- Kosovo
- Kreikka
- Kroatia
- Kypros²
- Latvia
- Liechtenstein
- Liettua
- Luxemburg
- Malta
- Moldova
- Monaco
- Montenegro
- Norja
- Pohjois-Makedonia
- Portugali
- Puola
- Ranska
- Romania
- Ruotsi
- Saksa
- San Marino
- Serbia
- Slovakia
- Slovenia
- Suomi
- Sveitsi
- Tanska
- Tšekki
- Turkki¹
- Ukraina
- Unkari
- Valko-Venäjä
- Venäjä¹
- Viro
- Yhdistynyt kuningaskunta
¹ Sijaitsee sekä Euroopassa että Aasiassa
² Aasiassa sijaitseva, kulttuurihistoriallisesti eurooppalainen valtio