Puebla on aihe, joka on herättänyt monien ihmisten huomion ja kiinnostuksen vuosien varrella. Pysyvällä vaikutuksellaan ja merkityksellään nyky-yhteiskunnassa Puebla on herättänyt keskustelua eri aloilla. Puebla on ollut alan asiantuntijoiden tutkimuksen ja analyysin kohteena alusta alkaen sen kehitykseen. Tässä artikkelissa tutkimme Puebla:een liittyviä eri näkökohtia sen historiasta sen nykyajan vaikutuksiin. Tavoitteena on valaista aihetta, joka on edelleen jännittävä ja kiehtova monille.
Puebla (Estado Libre y Soberano de Puebla) |
|
---|---|
Lippu |
Vaakuna |
Sijainti |
|
Valtio | Meksiko |
Osavaltio | Puebla |
Kunnat | 217 |
Liittynyt Meksikoon | 1823 |
Järjestys | 4. |
Hallinto | |
– hallinnollinen keskus | Puebla de Zaragoza |
– suurin kaupunki | Puebla de Zaragoza |
– Kuvernööri | |
– Senaattorit | |
Pinta-ala | 34 290 km² |
Väkiluku (2020) | 6 583 278 |
– väestötiheys | 178,8 as./km² |
Lyhenteet | |
– postitunnus | 72-75 |
– ISO 3166 | MX-PUE |
puebla.gob.mx |
Puebla on osavaltio Meksikossa. Myös sen pääkaupunki on nimeltään Puebla. Osavaltion pinta-ala on 34 290 neliökilometriä ja asukasluku noin 6,5 miljoonaa (2020). Osavaltio jakautuu 217 kuntaan.
Puebla on vuoristoista aluetta, korkeimmat huiput ovat Citlaltépetl ja Malinche.
Pueblan kaupunki perustettiin Intiaanien kylissä vaeltelevien espanjalaisten irtolaisten asuttamiseksi. Fransiskaani Toribio Motolinía kertoo historiateoksessaan miten Uuden Espanjan toinen audiensia antoi vuonna 1531 määräyksen perustaa Ciudad de Los Ángelesin espanjalaisen irtolaisväestön asuttamiseksi ja saattamiseksi elämisen alkuun.
”Tämän kylän rakentamisen saivat aikaiseksi pienemmät veljet, jotka pyysivät Audiensialta lupaa saada rakentaa espanjalaisia varten kylän, jossa asuisi ihmisiä, jotka raivaisivat peltoja ja viljelisivät niitä samalla tavoin kuin mitä tehdään Espanjassa, johon täkäläisellä maalla on hyvin suuri valmius ja edellytykset. Kaikki eivät odota saavansa jako-osuutta intiaaneista, jonka vuoksi pitäisi perustaa kyliä, joihin koottaisiin paljon kristittyjä, jotka tällä hetkellä kuljeskelevat toimettomina maankiertäjinä. Samalla intiaanit oppisivat viljelemään maata Espanjan tapaan.”
Toríbio Motolinía, joka oli mukana perustamassa Pueblaa, kertoo, miten Tlaxcalasta saapui tuhat intiaania auttamaan rakennustöissä. Cholulasta saapui viisisataa auttajaa. Tulijat toivat rakennustarvikkeet mukanaan. Muodostettiin asutus, jossa oli neljäkymmentä tonttia. Suunnitelmaan kuului, että kukin asukas saisi käyttöönsä kolmen kuukauden ajaksi viisikymmentä intiaania, joista kaksikymmentä maatöihin ja kolmekymmentä rakennustöihin. Alussa kylä oli epäonninen mm. runsaiden sateiden ja kylmyyden vuoksi. Paikalliset encomenderot koettivat saada rakentajien yrityksen epäonnistumaan. Vuonna 1534 paikalla oli enää kolmekymmentäkolme asukasta, joista eräs oli Marina Muños kolmen lapsensa kanssa. Mutta jo Motolinían aikana kylä oli kasvanut maan toiseksi suurimmaksi kaupungiksi.
”Intiaanit saapuivat laulaen, kantaen lippujaan rumpujen päristessä. Jotkut toiset saapuivat tanssivien poikien saattamina.”
|