Punainen linnoitus

Tässä artikkelissa tutkimme Punainen linnoitus:n aihetta perusteellisesti ja käsittelemme sen eri puolia, sen merkitystä nykyään ja sen vaikutuksia eri alueilla. Tarkastellaan sen alkuperää, sen kehitystä ajan myötä ja asiaan liittyviä erilaisia ​​näkökulmia. Samoin analysoimme kuinka Punainen linnoitus on vaikuttanut yhteiskuntaan, kulttuuriin ja ihmisten jokapäiväiseen elämään sekä sen merkitystä globaalissa kontekstissa. Esittelemme koko artikkelin ajan erilaisia ​​asiantuntijalausuntoja ja asiaankuuluvia tutkimuksia, joiden avulla lukija voi syventyä Punainen linnoitus:n syvälliseen ja täydelliseen analyysiin tavoitteenaan rikastaa heidän ymmärrystään ja tietämystään tästä aiheesta.

Punainen linnoitus
Maailmanperintökohde
Sijainti New Delhi, Intia
28°39′N, 77°14′E
Tyyppi kulttuuri
Kriteerit II, III, Vi
Tunnusnumero 231
Valintahistoria
Valintavuosi 2007

Delhi

Punainen linnoitus, eli Delhin linnoitus, tunnetaan myös nimillä Lal Qil'ah tai Lal Qila on linnoitus Delhissä, Intiassa. Se on punaisesta hiekkakivestä rakennettu suuri linnoitus, jonka muurien ympärysmitta on noin kaksi kilometriä. Suurmoguli Shah Jahan rakennutti linnoituksen 1600-luvulla ja se on Vanhan Delhin suurin monumentti.

Delhin Punainen linnoitus valittiin UNESCOn maailmanperintöluetteloon vuonna 2007.

Historia

Mogulihallitsija Shah Jahan rakennutti Punaisen linnoituksen siirtäessään valtakuntansa pääkaupungin Agrasta Shahjahanabadiin. Linnoituksen rakennustyöt aloitettiin huhtikuussa 1639 ja ne valmistuivat vuonna 1648. Linnoituksen koilliskulma on vanhemman Islam Shah Surin rakennuttaman ja vuonna 1546 valmistuneen Salimgarhin linnoituksen vieressä . Punaisen linnoituksen suunnittelivat moguliarkkitehdit Ustad Hamid ja Ahmad .

Linnoitukseen on tehty myöhemmin joitakin laajennuksia ja osia on myös purettu. Shah Jahanin poika ja seuraaja Aurangzeb rakennutti linnoitukseen 1659–1660 Moti Masjid -moskeijan (Helmimoskeija). Myös viimeinen mogulihallitsija Bahadur Shah II teki laajennuksia. Persialaisten hallitsija Nadir Šah teki ryöstöretken linnoitukseen vuonna 1739 ja vei mukanaan suuren omaisuuden sekä ns. Riikinkukkovaltaistuimen . Sepoykapinan jälkeen brittiläiset valtasivat linnoituksen ja ottivat sen omaan käyttöönsä. Monia merkittäviä rakennuksia tuhottiin tuona aikana ja niiden paikalle rakennettiin siirtomaatyylisiä brittiläisiä sotilasrakennuksia. Lisäksi mugalipuutarhoja muotoiltiin englantilaistyylisiksi. Vuonna 1903 aloitettiin linnoituksen restaurointityöt .

Intian itsenäistyttyä Intian asevoimat ottivat Punaisen linnoituksen haltuunsa . Täällä Intian ensimmäinen pääministeri Jawaharlal Nehru nosti Intian lipun salkoon brittiläisen vallan päättymisen kunniaksi 15. elokuuta 1947. Vuonna 2003 linnoitus siirtyi Intian asevoimilta arkeologiselle seuralle ja armeijan parakit ovat nykyään tyhjillään .

Lähteet

  1. a b Red Fort India for Visitors. Viitattu 11. elokuuta 2007. (englanniksi)
  2. a b c d e ICOMOS: Advisory Body Evaluation (PDF) (s. 3) World Heritage Center. UNESCO. Viitattu 11. elokuuta 2007. (englanniksi)
  3. a b Red Fort Complex ArchNet. Arkistoitu 22.3.2007. Viitattu 11. elokuuta 2007. (englanniksi)
  4. Red Fort INDia for You. IndFY.com. Viitattu 11. elokuuta 2007. (englanniksi)
  5. ICOMOS: Advisory Body Evaluation (PDF) (s. 2) World Heritage Center. UNESCO. Viitattu 11. elokuuta 2007. (englanniksi)
  6. Red Fort (Lal Qila) webindia123.com. Arkistoitu 10.8.2007. Viitattu 11. elokuuta 2007. (englanniksi)

Aiheesta muualla