Puolan kulttuuri

Nykymaailmassa Puolan kulttuuri on aihe, joka on saavuttanut ennennäkemättömän merkityksen. Alkuperäistään nykypäivään Puolan kulttuuri on ollut tutkimuksen, keskustelun, kiistelyn ja ihailun kohteena. Tässä artikkelissa tutkimme Puolan kulttuuri:een liittyviä eri näkökohtia sen vaikutuksista yhteiskuntaan viimeisimpään tutkimukseen, joka pyrkii selvittämään sen mysteereitä. Seuraavilla sivuilla sukeltaamme Puolan kulttuuri:n yksityiskohtaiseen analyysiin, käsittelemme sen monia puolia ja tarjoamme täydellisen ja ajantasaisen näkemyksen tästä kiehtovasta ja tärkeästä aiheesta.

Puolan kulttuuri on saanut vaikutteita sekä idästä että lännestä, ja sillä on pitkä ja värikäs historia.

Kuvataide

Jozef Chełmoński, luonnos teokseen Napad wilków, 1882

Jan Matejkon historiamaalaukset nostattivat kansallistunnetta 1800-luvulla. 1800-luvun loppupuolella realismin suuri puolalainen nimi oli Jozef Chełmoński.

Moderni taide tuli Puolaan 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa nuorpuolalaisen liikkeen myötä. Sitä edustivat Witold Wojtkiewicz, Wojciech Weiss, Józef Pankiewicz, Władysław Ślewiński, maisemia maalanneet Leon Wyczółkowski ja Ferdynand Ruszczyc sekä symbolisti Jacek Malczewski.

Puolalainen avant-garde järjestyi a.r. -liikkeeksi 1930-luvun alussa. Sen keskeisiä hahmoja olivat taidemaalari ja teoreetikko Władysław Strzemiński, kuvanveistäjä Katarzyna Kobro ja taidemaalari Henryk Stażewski.

Puolalaisen julistetaiteen mestareita ovat Henryk Tomaszewski ja Waldemar Świerzy.

Arkkitehtuuri

Monet Puolan arkkitehtuurin helmet ovat tuhoutuneet vuosisatojen varrella, mutta jotain on joko säilynyt ja kunnostettu tai rakennettu kokonaan uusiksi vanhan mallin mukaan. Esimerkiksi Varsovan rekonstruoitu historiallinen keskusta on nykyisin Unescon maailmanperintökohde.

Muita kulttuurikohteita maailmanperintölistalla ovat

Sotien välisenä aikana vauraaseen Katowicen kaupunkiin rakennettiin modernismia edustavia rakennuksia kuten Puolan ensimmäinen pilvenpiirtäjä.

Varsovan Kulttuuripalatsi.

Kommunistivallan alkuvuosina tehtiin sosialistista realismia edustavia rakennuksia kuten massiivinen Kulttuuripalatsi Varsovan keskustassa. Sosialistinen realismi hylättiin Stalinin henkilökultin myötä 1956, ja rakennustyyli lähestyi länsimaista arkkitehtuuri sikäli kun taloudellinen tilanne sen salli.

1990-luvun lopulla arkkitehtuurin tahtia sanelivat kansainväliset konsernit, jotka usein palkkasivat ulkomaisia nimiarkkitehtejä toteuttamaan suurisuuntaisia hankkeita kuten Varsovan uusi oopperatalo, ja Varsovan taloudellisen keskuksen pilvenpiirtäjä (Pedersen, Kohn, Fox 1998).

Esittävät taiteet

Musiikki

Puolalaisen klassisen musiikin juuret ovat romantiikan ajassa, jolloin pianisti-säveltäjä Fryderyk Chopin yhdisti puolalaisia kansanlauluja romantiikan teemoihin. Maailmansotien välisenä aikana perustettiin kansainvälisiä musiikkikilpailuita, joissa monet tähdet nousivat kuuluisuuteen. Toisen maailmansodan jälkeen säveltäjien tuli tuottaa järjestelmää ylistävää musiikkia. Monet pakenivat ulkomaille, kun taas toiset alkoivat tutkia absoluuttisen musiikin ihanteita. Henryk Góreckin helposti lähestyttävistä sinfonioista on tullut suosittuja myös musiikinharrastajien ydinpiirien ulkopuolella.

Myös puolalaiset jazzmuusikot kuten Tomasz Stanko ja Krzysztof Komeda nauttivat arvostusta jazzpiireissä. Michał Urbaniakin levyjä on myyty 1,5 miljoonaa, ja hän on vieraillut kansainvälisten tähtien levyillä.

Ensimmäisinä vuosikymmeninä puolalaiset rockyhtyeet eivät saaneet kansainvälistä menestystä. Yksi syy saattoi olla kielimuuri. Heavy-yhtye Vader on tehnyt kansainvälistä uraa 1990-luvulta alkaen, samoin Cracow Klezmer Band joka rakentaa musiikkiaan juutalaisen musiikkiperinteen pohjalta.

Elokuva

Varhainen puolalainen elokuva perustui osittain romanttisen kirjallisuuden perinteeseen. Jo vuosina 1956-1989 se onnistui välttämään muissa kommunistimaissa yleiset vaatimukset järjestelmän tukemisesta propagandaelokuvilla ja asettumaan kansan puolelle. Elokuvat voidaan jakaa kahteen aaltoon: "Puolalainen koulukunta" noin 1956-1961 ja "Moraalisen ahdistuksen elokuvat" 1975-1981.

Kuuluisimpia puolalaisia elokuvaohjaajia ovat Roman Polański, Andrzej Wajda ja Krzysztof Kieślowski.

Kirjallisuus

Pääartikkeli: Puolan kirjallisuus

Nobelin kirjallisuuspalkinnon on saanut neljä puolalaista: Henryk Sienkiewicz 1905, Wladyslaw Reymont 1924, Czesław Miłosz 1980 ja Wisława Szymborska 1996.

Puolan kansallisrunoilija on romantikko Adam Mickiewicz (1798–1855). Henryk Sienkiewicz (1846-1916) oli Puolan ensimmäinen Nobel-palkittu kirjailija. Krzysztof Kamil Baczyński kuvasi runoissaan toisen maailmansodan kauheuksia. Stanisław Jerzy Lec tunnetaan sarkastisista aforismeistaan. Runoilija Wisława Szymborska sai Nobelin vuonna 1996. Stanisław Lem tuli tunnetuksi scifi-kirjoistaan.

Keittiö

Pääartikkeli: Puolalainen keittiö

Puolalaisen ruokavalion kulmakivet ovat liha, perunat ja leipä.

Pääruokana syödään lihaa; kanaa, kalkkunaa, possua, lammasta tai nautaa. Juhlaruokana tarjotaan omenoilla täytettyä, paistettua ankkaa karpalohyytelön kanssa. Kalaruokiin kuuluvat paistetut lohi, turska, kuha ja taimen. Kalaruokia tarjotaan erityisesti paaston aikaan. Talviaikaan kuuluu bigos, pitkään uunissa haudutettu kaalipata, jossa on myös makkaraa, naudan ja sianlihaa, sipulia ja sieniä. Jouluaaton ruokapöytään kuuluu hyytelöity karppi.

Lähteet

  1. Jan Matejko: The Painter and Patriot InfoPoland
  2. https://archive.is/20120724112509/http://www.culture.pl/web/english/resources-visual-arts-full-page/-/eo_event_asset_publisher/eAN5/content/jozef-chelmonski
  3. 20th-Century Polish Art (Arkistoitu – Internet Archive) Krakovan taidemuseo
  4. art of the 20th & 21st c. Muzeum Sztuki w Lodzi. Viitattu 8.4.2012. (englanniksi)
  5. Polish Tourist Poster postermuseum.pl. 2007. Arkistoitu 25.5.2011. Viitattu 8.4.2012.
  6. Historic Centre of Warsaw Unesco. Viitattu 7.4.2012. (englanniksi)
  7. Properties inscribed on the World Heritage List Unesco. Viitattu 7.4.2012. (englanniksi)
  8. Katowice - Modernism Inspired City Silesia Online. Arkistoitu 18.2.2012. Viitattu 7.4.2012. (englanniksi)
  9. a b Jerzy S. Majewski: Polish Architecture in the Nineties culture.pl. Viitattu 7.4.2012. (englanniksi)
  10. a b c Music Polska - Official Promotional website of Poland. 2008-2011. Ministry of Foreign Affairs. Arkistoitu 24.4.2012. Viitattu 7.4.2012. (englanniksi)
  11. Film Polska - Official Promotional website of Poland. 2008-2011. Ministry of Foreign Affairs. Arkistoitu 15.4.2012. Viitattu 8.4.2012. (englanniksi)
  12. Krzysztof Kieslowski Kansallinen audiovisuaalinen arkisto 2010
  13. All Nobel Prizes in Literature nobelprize.org. Nobel-säätiö. Viitattu 8.4.2012.
  14. Literature (Arkistoitu – Internet Archive) Official Promotional website of Poland. Ministry of Foreign Affairs 2008-2011
  15. Poland Countries and their cultures
  16. Top 27 Polish first courses Tasting Poland.

Aiheesta muualla