Puolan perustuslakituomioistuin

Alla esittelemässämme artikkelissa käsittelemme aihetta Puolan perustuslakituomioistuin kattavasti ja yksityiskohtaisesti. Puolan perustuslakituomioistuin on nykyään erittäin tärkeä aihe, joka herättää suurta kiinnostusta ja keskustelua eri alueilla. Koko artikkelin aikana analysoimme erilaisia ​​näkökulmia ja lähestymistapoja, jotka koskevat Puolan perustuslakituomioistuin:tä, sekä sen historiallista merkitystä ja sen vaikutusta nykyiseen yhteiskuntaan. Tutkimme myös Puolan perustuslakituomioistuin:n tulevaisuuden vaikutuksia ja mahdollisia ratkaisuja tai toimenpiteitä, joita sen suhteen voitaisiin tehdä. Tällä artikkelilla pyrimme tarjoamaan maailmanlaajuisen ja täydellisen näkemyksen Puolan perustuslakituomioistuin:stä, tavoitteenamme edistää keskustelua ja tietoa tästä aiheesta.

Puolan perustuslakituomioistuimen rakennus Varsovassa.

Puolan perustuslakituomioistuin (puol. Trybunał Konstytucyjny) on Puolan muusta oikeuslaitoksesta erillinen tuomioistuin, jonka pääasiallinen tehtävä on valvoa, että säädetyt lait ovat yhteensopivia ylempien säädösten, etenkin perustuslain, kanssa. Lakien perustuslaillisuuden juridisen valvonnan tarkoitus on varmistaa, että perustuslakia noudatetaan. Suurimmassa osassa manner-Euroopan maista on tätä tarkoitusta varten perustuslakituomioistuin.

Tuomioistuimessa on viisitoista tuomaria, jotka sejm nimittää yhdeksän vuoden kausille. Vuodesta 1997 lähtien jokaisen tuomarin kausi on ollut yhdeksän vuotta, mikä tarkoittaa, että jos tuomari luopuu virastaan kesken kauden, hänen seuraajansa virkakausi on täydet yhdeksän vuotta. Sejm nimittää tuomioistuimen tuomarit, Puolan presidentti nimittää tuomioistuimen presidentin ja varapresidentin. Sejmin puhemiehistö tai vähintään 50 parlamentaarikon ryhmä asettaa tuomariehdokkaat. Perustuslakituomioistuimen tuomarien yleiskokous taas asettaa ehdokkaat tuomioistuimen presidentiksi ja varapresidentiksi. Tehtäviin voidaan asettaa ehdokkaaksi vain henkilöitä, jotka ovat päteviä toimimaan perustuslakituomioistuimen tuomarina. Tuomarit eivät saa osallistua poliittiseen toimintaan eivätkä toimia muussa julkisessa virassa kuin tuomarinvirassaan.

Historia

Puolan perustuslakituomioistuimen istuntotiloja.

Vuonna 1982 perustuslakia muutettiin niin, että siinä mainittiin, että Puolalla on perustuslakituomioistuin. Tätä seurasi kolmen vuoden kiista siitä, millainen tuomioistuimesta tulee. Monet olivat huolissaan, että perustuslakituomioistuimesta tulisi liian itsenäinen ja sen poliittisesta ohjauksesta tulisi vaikeaa. Kompromissina sejm sai oikeuden tehdä päätöksiä perustuslakituomioistuimesta huolimatta, jos niille oli kahden kolmasosan määräenemmistö. Perustuslakituomioistuin aloitti toimintansa vuonna 1985.

Vuoden 2015 tuomarinimityskiista

Vuoden 2015 parlamenttivaalien alla Kansalaisfoorumi-puolue nimitti perustuslakituomioistuimeen uusia tuomareita, vaikka osan paikoista oli tarkoitus avautua vasta vaalien jälkeen. Kaksi nimityksistä todettiin laittomiksi ja kolme laillisiksi. Laki ja oikeus (PiS) -puolue muodosti vaalien jälkeen hallituksen, joka ei hyväksynyt edeltävän hallituksen nimityksiä. PiS asetti omat ehdokkaansa kaikkiin viiteen paikkaan ja puolueen ehdokkaana ollut Andrzej Duda vahvisti presidentiksi noustuaan PiS:n nimitykset jokaiseen viiteen tuomarinvirkaan. Kiistan vuoksi perustuslakituomioistuin on käytännössä toimintakyvytön. PiS:ää on syytetty demokratian heikentämisestä, minkä se on kiistänyt.

Euroopan komissio pohti tammikuussa 2016, oliko toiminta demokratian ja EU:n perusarvojen mukaista. Frankfurter Allgemeine Zeitungin mukaan komissio aikoo aloittaa selvityksen Puolan demokratian tilasta ja myös rangaistusmenettelyn. Unkari on ilmoittanut aikovansa estää Puolan rankaisemisen.

Lähteet

  1. a b Constitutional Tribunal's position in the political system and its organization Puolan perustuslakituomioistuin. Viitattu 13.1.2016. (englanniksi)
  2. a b Historical outline Puolan perustuslakituomioistuin. Viitattu 13.1.2016. (englanniksi)
  3. a b Turtiainen, Suvi: EU ei halua Puolasta uutta Unkaria. Helsingin Sanomat, 13.1.2016, s. A 24.

Aiheesta muualla