Nykymaailmassa Puoluekokous on aihe, joka on kiinnittänyt ihmisten huomion ympäri maailmaa. Puoluekokous on herättänyt ennennäkemätöntä kiinnostusta sen vaikutuksesta yhteiskuntaan ja sen merkitykseen poliittisella alalla. Puoluekokous on kehittynyt ja sopeutunut nyky-yhteiskunnan muuttuvaan dynamiikkaan, sillä sen historia ulottuu vuosisatojen taakse. Tämä artikkeli pyrkii tutkimaan Puoluekokous:n monia puolia sen alkuperästä sen nykyiseen vaikutukseen. Tavoitteena on tarjota kattava näkemys tästä aiheesta ja sen merkityksestä nykymaailmassa.
Puoluekokous on puolueen jäseniä edustava virallinen kokous, joka on yleensä myös puolueen korkein päättävä elin. Suomessa puoluekokouksen tarkoituksena on valita puolueelle puheenjohtaja ja puoluehallitus, joissakin puolueissa myös puoluevaltuusto, keskuskomitea tai vastaava elin ja päättää puolueohjelmasta. Henkilövalintojen lisäksi puoluekokouksessa hyväksytään puolueen periaatteet, joita kutsutaan joko periaateohjelmaksi tai puolueohjelmaksi. Puoluekokous voi myös valita puolueen ehdokkaan esimerkiksi presidentinvaaleihin.
Puoluekokous järjestetään tavallisesti muutaman vuoden välein (esimerkiksi Keskusta ja Kokoomus kahden vuoden välein). Erityistä tarvetta varten voidaan kutsua koolle ylimääräisiä puoluekokouksia. Joissakin puolueissa puoluekokoukset on tapana nimetä järjestysnumeroilla ensimmäisestä kokouksesta alkaen.
Puoluekokoukset voivat olla edustuksellisia, joihin valitaan edustajat puolueen paikallisyhdistyksistä tai vaihtoehtoisesti puoluekokoukseen voivat osallistua kaikki halukkaat puolueen jäsenet. Jälkimmäistä periaatetta toteuttaa Suomen puolueista ainoastaan Perussuomalaiset.