Puutarhakatu (Turku)
Nykymaailmassa Puutarhakatu (Turku):stä on tullut jatkuvan keskustelun ja pohdinnan aihe. Sen merkitys kattaa yhteiskunnan eri osa-alueet politiikasta kulttuuriin ja teknologiaan. Ajan mittaan Puutarhakatu (Turku) on osoittanut vaikutuksensa ja kykynsä luoda merkittäviä muutoksia eri alueilla. Mielipiteet tästä asiasta ovat erilaisia ja usein ristiriitaisia, mikä osoittaa, että on tärkeää käsitellä tätä kysymystä objektiivisesti ja monialaisen lähestymistavan avulla. Tässä artikkelissa tutkimme Puutarhakatu (Turku):n eri puolia ja sen nykyistä vaikutusta sekä analysoimme sen kehitystä ajan myötä ja sen ennustetta tulevaisuuteen.
Puutarhakatu (ruots. Trädgårdsgatan) on Turun läntisestä keskustastakin Port Arthuriin ja edelleen IX kaupunginosaan kulkeva, vilkkaasti liikennöity Aurajoen suuntainen katu.
Puutarhakatu alkaa Puolalanmäen rinteestä Aurakadulta, ylittää muun muassa Koulu- ja Puistokadun, jatkuu Kakolanmäen pohjoispuolitse läpi Portsan puutaloalueen, kaartuu lopuksi satamarataa myötäillen kohti etelää ja päättyy Malmin- ja Kalastajakadun kulmaan. Noin 2,3 kilometrin pituisen kadun alkupäässä sijaitsee muun muassa kaupungin virastoja, Puolalanmäen lukio ja Puolalan yläkoulu (n:o 5, Florentin Granholm 1888) sekä kerrostalon pihasiivessä sijaitseva Lutherin kirkko (n:o 8, Tauno Salo ja Olavi Heikkilä 1967 ). Humalistonkadun vaiheilla on Alvar Aallon suunnittelema Lounais-Suomen Maalaistentalo ja Turun keskusta-alueen korkeimmat asuinkerrostalot Puutarhakatu 11–13:ssa. Koulukadun ja Puistokadun välissä on Mannerheiminpuisto ja sitä seuraavassa korttelissa Mikaelinkirkko, jonka takaa alkaa Port Arthurin puutalokaupunki.
Puutarhakadun loppupää on yritysaluetta. Siellä sijaitsee muun muassa Kakolan jätevedenpuhdistamo sekä Turun Hansatorni (Puutarhakatu 45), toimistokolossi joka oli alun perin OTK:n varastorakennus (Pauli Salomaa 1941). Puutarhakatu 55:n toimistotalon paikalle ehdotetaan korkeita kerrostaloja. Puutarhakatu loppuu rakenteilla olevan Linnanfältin puutaloalueen pohjoiskärkeen Kalastajankadulle. Läheisellä kalliolla sijaitseva entinen Turun ruotsinkielisen merenkulkuoppilaitoksen rakennus (Malminkatu 5, Elma ja Erik Lindroos 1965) muutetaan asuintaloksi.
Poikkikadut
- Puolalankatu
- Humalistonkatu
- Käsityöläiskatu
- Ursininkatu
- Koulukatu
- Puistokatu
- Sairashuoneenkatu
- Heikkilänkatu
- Korkeavuorenkatu
- Arvinkatu
- Annankatu
- Hansakuja
- Ratavahdinrinne
- Hansakatu
- Malminkatu
Kiinteistöjä
- Puutarhakatu 1
- vakuutusyhtiö Sammon toimistotalo, Sigvard Eklund 1978–1980
- nyt kaupungin kiinteistöliikelaitoksen toimistona
- Aurakadun puolella ravintola Suomalainen Pohja, Olli Vahtera 1980
- Puutarhakatu 3 (Puolalankatu 9)
- kaksi asuintornitaloa, Raimo Narjus, Tauno Keiramo ja Hilkka Junnila 1956–1957, Raimo Narjus 1960
- Puutarhakatu 8 (Lounais-Suomen maalaistentalo, Humalistonkadun kulmatalo)
- Puutarhakadun puolella Turun teatteri talon valmistumisesta lähtien vuoteen 1954, jolloin tulipalo sisätiloissa
- Suomi-Filmi kunnosti teatterin tiloihin Kino Ritzin, Turun loisteliaimman elokuvateatterin 1955. (Arkk. Lauri Sipilä) Elokuvateatteri suljettiin lokakuussa 1979
- Elokuvateatterin jälkeen teatteritiloissa Ravintola Maritza, Yökerho Timeout ja Tanssiravintola Feenix. Nykyään tilausravintola Alvarium.
- Lisäksi Puutarhakadun puolella toimi Ravintola Itämeri (Ritzin vieressä) jo 1960-luvulla.
- Alakerran tiloissa Turun ylioppilasteatteri 1970 -luvulla
- Puutarhakatu 11–13 (Humalistonkatu 12, Käsityöläiskatu 11)
- Aarne Ehojoki ja Veijo Kahra 1956–1957
- keskustan korkeimmat asuintalot, 14 kerrosta, toteutettiin liukuvaluna
- Puutarhakatu 12 (Käsityöläiskatu 9), ”Leninin talo”
- Stefan Michailow 1902
- Vladimir Lenin yöpyi talossa pakomatkallaan 1907
- Puutarhakatu 15
- mm. Tähti-Baari vuodesta 1971
- Puutarhakatu 16, Väinö Toivio 1927–1928
- Mannerheiminpuistosta eteenpäin Portsan puutaloja pääosin 1890–1910, arkkitehteina pääosin Arthur Kajanus, Alexander Nyström, Anton Salviander (Puutarhakatu 29, 31 ja 35), Karl Johan Sahlberg (Puutarhakatu 23, 40 ja 41) sekä Adrian ja Kaarlo Thomander (Puutarhakatu 27, 33, 37 ja 38).
- Puutarhakatu 34:n kohdalla veistos Portsan pojat
- Puutarhakatu 43, Schauman Arkkitehdit 2009
- Puutarhakatu 45–47, Hansatorni ym. alun perin OTK:n rakennuksia, Pauli Salomaa 1941
- Puutarhakatu 49, Georg Jägerroos ja H. Lindqvist 1945–1947
Lähteet
- Laaksonen, Mikko & Nummelin, Juri: Turun seudun arkkitehtuuriopas. Helsinki: Kustantaja Laaksonen, 2013. ISBN 9789525805352.
Viitteet
- ↑ a b Laaksonen & Nummelin 2013, s. 153.
- ↑ Vuori, Erkki: Turun uudet kirkot, Suomen Turku 3/1967, s. 11.
- ↑ Tuomiokirkko on yhä Turun korkein rakennus (Arkistoitu – Internet Archive), Turkulainen 7.11.2013. Viitattu 21.2.2016.
- ↑ Laaksonen & Nummelin 2013 s. 189.
- ↑ Hansatorni (Arkistoitu – Internet Archive), myynti-ilmoitus, Ovenia. Viitattu 22.2.2016.
- ↑ Portsaan tarjolla 16-kerroksisia asuintaloja (Arkistoitu – Internet Archive), Turun Sanomat 2.4.2016.
- ↑ Linnanfältti - Turun Moderni Puukaupunki, Turun kaupunki. Viitattu 21.2.2016.
- ↑ Laaksonen & Nummelin 2013 s. 201.
- ↑ Entinen merenkulkuoppilaitos saa lisäkerroksen ja asuntoja (Arkistoitu – Internet Archive), Aamuset 28.10.2015. Viitattu 21.2.2016.
- ↑ Laaksonen & Nummelin 2013, s. 151.
- ↑ Laaksonen & Nummelin 2013, s. 176.
- ↑ a b Laaksonen & Nummelin 2013, s. 173.
- ↑ Laaksonen & Nummelin 2013, s. 186–189
- ↑ Viljo Mäkinen (1920–1985): Portsan pojat (Arkistoitu – Internet Archive), Turun museokeskus 9.10.2013. Viitattu 29.4.2014.
- ↑ a b Laaksonen & Nummelin 2013, s. 189.