Pyhän Yrjön kirkko (Maarianhamina)

Nykymaailmassa Pyhän Yrjön kirkko (Maarianhamina) on olennainen aihe, joka vaikuttaa kaiken ikäisiin, sukupuolisiin ja taustoihin kuuluviin ihmisiin. Tämän kysymyksen ratkaisemisen merkitys on sen vaikutuksessa jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin fyysisestä ja henkisestä terveydestä sosiaaliseen ja taloudelliseen kehitykseen. Kautta historian Pyhän Yrjön kirkko (Maarianhamina) on ollut laajan tutkimuksen ja keskustelun kohteena, mikä on johtanut monenlaisiin näkökulmiin ja lähestymistapoihin sen lähestymiseen. Tässä artikkelissa tutkimme Pyhän Yrjön kirkko (Maarianhamina):n eri puolia sen alkuperästä sen nykyisiin vaikutuksiin, jotta voimme tarjota kattavan ja ajantasaisen kuvan tästä aiheesta.

Pyhän Yrjön kirkko
S:t Görans kyrka
Pyhän Yrjön kirkko Maarianhaminassa.
Pyhän Yrjön kirkko Maarianhaminassa.
Sijainti Maarianhamina
Koordinaatit 60°05′50″N, 019°56′05″E
Kirkkokunta Suomen evankelis-luterilainen kirkko
Hiippakunta Porvoon hiippakunta
Rakentamisvuosi 1926–1927
Suunnittelija Lars Sonck
Materiaali kivi
Tyylisuunta kansallisromantiikka
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla
Pyhän Yrjön kirkko sisältä.

Pyhän Yrjön kirkko (ruots. S:t Görans kyrka) on Maarianhaminan kaupunginkirkko. Se rakennettiin vuosina 19261927, ja sen suunnitteli suomalainen arkkitehti Lars Sonck. Kirkon interiöörin suunnittelusta on vastannut taiteilija Bruno Tuukkanen. Porvoon hiippakunnan piispa Max von Bonsdorff vihki kirkon käyttöön 11. joulukuuta 1927.

Kirkko rakennettiin merenkulkuneuvos August Trobergin ja hänen puolisonsa Johanna Trobergin lahjoitusrahojen turvin. Myös kirkon esineistö on saatu lahjoituksina. Kirkon torni kohoaa 30 metrin korkeuteen, ja sen 37-äänikertaiset urut ovat Ahvenanmaan suurimmat. Urut on rakentanut Ruotsin Gammelstadissa toimiva Grönlundin urkurakentamo vuonna 1969 ja ne on uudistettu vuonna 1982.

Vanhin kirkon tornissa olevista kolmesta kirkonkellosta on peräisin Bomarsundin linnoituksen ortodoksisesta kirkosta. Kello vietiin vuoden 1854 Bomarsundin taistelun jälkeen sotasaaliina Lontoon Toweriin, josta se myytiin 1920-luvulla takaisin ahvenanmaalaisille.

Jeesuksen elämänvaiheita syntymästä ylösnousemukseen kuvaava alttaritaulu sekä Pyhää perhettä ja apostoleja esittävät lasimaalaukset ovat Bruno Tuukkasen työtä vuosilta 1959 ja 1961. Graniittinen kastemalja, jonka maljaosa ja kansi ovat hopeaa, on vuodelta 1934.

Lähteet

Aiheesta muualla