Tässä artikkelissa tutkimme Ramadan:n kiehtovaa maailmaa, aihetta, joka on kiinnittänyt niin yksilöiden kuin asiantuntijoidenkin huomion. Ramadan on ollut alusta asti nykyiseen tilaan asti tutkimuksen, keskustelun ja ihailun kohteena. Vuosien varrella se on herättänyt erilaisia mielipiteitä ja tunteita ja tuottanut loputtomasti tutkimusta ja löytöjä. Tässä artikkelissa perehdymme Ramadan:n tärkeimpiin näkökohtiin ja tarjoamme yksityiskohtaisen ja täydellisen näkemyksen, jonka avulla lukijamme voivat ymmärtää paremmin tätä kiehtovaa aihetta.
Ramadan | |
---|---|
arab. رمضان, ramaḍān | |
Tyyppi | islamilainen kuukauden kestävä paasto, saum. |
Päivämäärä | islamilaisen hijra-kalenterin yhdeksäs kuukausi. |
Alkaa | kts. Ajankohta |
Tapahtumapaikka | maailmanlaajuinen |
Ramadan (arab. رمضان, ramaḍān) on islamilaisen kuukalenterin yhdeksäs kuukausi. Sen näkyvin tapahtuma on koko kuukauden kestävä uskonnollinen paasto, saum. Sanalla ramadan tarkoitetaan myös tätä paastoa. Ramadan-paasto rajoittuu päivän valoisaan aikaan. Ruokailun lisäksi myös juominen, tupakointi ja seksuaalisten tarpeiden tyydyttäminen ovat valoisaan aikaan kiellettyjä, samoin epäpuhtaat ajatukset ja sanat. Ramadan on itsetutkiskelun ja itsehillinnän aikaa. Profeetan perimätiedon mukaan ramadanin ajaksi avataan Paratiisin portit, lukitaan Helvetin portit ja kahlitaan paholaiset. Ramadan-kuun paasto on yksi islamin viidestä peruspilarista, joita jokaisen muslimin tulee noudattaa.
Aamulla ennen päivänvaloa nautitaan päivän ensimmäinen ateria suhur. Päivän aikana pidätytään sekä ruoasta että juomasta. Työnteko vähenee tavallisesti vain muutaman tunnin pituiseksi. Se voi lakata kokonaan viimeisten kymmenen päivän ajaksi, jos paastoaja valvoo nämä yöt rukoillen. Auringon laskettua vuorossa on iftar eli iltaruokailu, joka usein laajenee perheen ja ystävien parissa vietettäväksi juhla-ateriaksi. Tarjotut ruoat vaihtelevat, mutta ateria alkaa perinteisesti Muhammedin esikuvan mukaisesti taatelilla.
Ramadan-paaston ajankohta vaihtelee aurinkokalenterissa, sillä islamilaisen kuukalenterin mukaisessa vuodessa on vain 354 päivää, vaikka kuukausia on 12. Tämän takia islamilaiset juhlat siirtyvät aurinkokalenterissa noin 11 päivää vuodessa, kunnes noin 33 vuoden välein juhlat ovat kiertäneet koko kalenterivuoden. Kuukalenterissa uusi kuukausi alkaa, kun uudenkuun sirppi näkyy taivaalla. Kuukalenteri on ollut tavallinen paimentolaisyhteiskunnissa, missä aurinkokalenterin vaatima kirjanpito on ollut vaikea toteuttaa.
Vaikka paasto ramadan-kuussa on pakollista, siinä otetaan huomioon islamilaiseen lakiin kuuluva kohtuullisuusperiaate ruksha. Paasto on pakollista jokaiselle täydessä ymmärryksessä olevalle aikuiselle, terveelle muslimille, joka ei ole matkoilla. Šaria täsmentää paastoon osallistumista: "Mitä naiseen tulee, hänellä ei saa olla kuukautisia tai synnytyksen jälkeistä vuotoa. Mielenvikaisten, lasten ja matkustavaisten, naisten kuukautisten tai synnytyksen jälkeisen vuodon aikana ja vanhusten sekä imettävien tai raskaana olevien naisten ei tarvitse noudattaa paastoa." Lapsille paastoaminen on vapaaehtoista, mutta jo nuoret henkilöt tulee käskeä paastoamaan.
Kansainvälisen kyselytutkimuksen mukaan melkein kaikki muslimit todella paastoavat. Ramadan-paastoon osallistuvien muslimien osuus on 94–99 % kaikkialla muualla muslimimaissa paitsi entisen Neuvostoliiton alueella Keski-Aasiassa (66 %) ja Euroopassa Balkanilla (52 %). Näissä maissa oli 1900-luvulla pitkään vallassa kommunistinen hallinto, joka pyrki karsimaan uskonnollisia tapoja.
Paaston aikana muslimit pidättyvät ruoasta ja juomasta vuorokauden valoisana aikana eli aamuhämärästä auringonlaskuun. Vaikka paasto kestää koko valoisan ajan päivästä, ramadan voi todellisuudessa merkitä ruoan kulutuksen lisääntymistä, sillä menetys otetaan takaisin illan tullen. Ruokailun lisäksi myös juominen, tupakointi, kiroilu, itsetyydytys ja sukupuoliyhteys ovat valoisaan aikaan kiellettyjä. Ramadanin aikana muslimit työskentelevät yleensä vain aamupäivisin. Paaston päätyttyä vietetään seuraavan, šawwal-kuun kolmena ensimmäisenä päivänä id al-Fitr -juhlaa. Se on muslimien kahdesta vuotuisesta suuresta juhlapäivistä yksi; toinen on id al-adha, jota vietetään suuren pyhiinvaelluksen päätteeksi.
Ramadanin viimeisten kymmenen yön joukossa on niin sanottu Laylat al-Qadr eli Voiman yö (suura 97). Silloin lausutut rukoukset ovat tuhansia kertoja ansiokkaampia kuin muina kuukausina. Juuri tuona yönä sanotaan Koraanin laskeutuneen alas profeetta Muhammedille. Oppineet eivät kuitenkaan ole yksimielisiä siitä, mikä yö tarkkaan ottaen on se oikea. Esimerkiksi Abu Dawud antaa hadithin joka toteaa: ”Jumalan profeetta neuvoi: etsikää Voiman yötä seitsemän viimeisen päivän joukosta.” Al-Bukharin mukaan Voiman yö on joku kymmenen viimeisen Ramadan-kuun päivän joukosta. Muhammedin vaimon Aišan mukaan profeetalla oli tapana vetäytyä rukoukseen (itikaf) kymmenen viimeisen päivän ajaksi Ramadan-kuussa joka vuosi elämänsä loppuun asti. Tämän jälkeen kaikki hänen vaimonsa jatkoivat tapaa. Voiman yön epätarkan ajoituksen takia monet ottavat viimeisinä päivinä vapaata työstä voidakseen rukoilla läpi yön. Rukoukset tuovat ansioita Paratiisiin pääsemiseksi.
Muslimit heräävät ennen aamunkoittoa aterioimaan päivän tarpeita varten (suhur-ateria). Paastotuntien määrä vaihtelee, mutta voi enimmillään olla 20 tuntia. Pimeän tullessa syödään runsas ateria ennen nukkumaan menoa (iftar-ateria). Tällaisella päivärytmillä on haittansa. Yleisimmin havaitut terveydelliset ongelmat ovat elimistön kuivuminen, päänsärky, rytmihäiriöt ja huonovointisuus. Kuivuminen ja veritulppien riski kasvavat erityisen paljon kun paastotaan lämpimissä oloissa, mutta myös ruumiillinen työ tai liikunta lisäävät näiden riskiä. Myös kognitiiviset suoritukset heikkenevät. Paastokuun aikana ihmiset ovat väsyneitä ja ärtyneitä. Liikenneonnettomuudet ja luonnolliset kuolemat lisääntyvät ramadan-kuussa. Paastoaika heikentää myös valtiotaloutta ja tuottavuutta. Jordanialaisen ekonomistin mukaan työn tuottavuus laskee jopa 35–60%. Usein työtä tehdään vain aamupäivisin, ja väsymys ja huonotuulisuus haittaavat keskittymistä.
Islaminopettajat ovat Suomessa todenneet, että muslimilapset voivat ramadankuussa olla väsyneitä ja myöhästyä tunneilta. Heidän ei tällöin tulisi osallistua liikuntatunneille, ja kokeitakin tulisi välttää. Viimeisen kymmenen päivän aikana voi esiintyä myös yövalvontaa rukoillessa, joten oppilaat ovat koulussa erityisen väsyneitä. Vuonna 2024 opettajat kertoivat monista ongelmista: jotkut oppilaat eivät tule usein ollenkaan kouluun. Muslimioppilaat ovat väsyneitä, eivät jaksa keskittyä tai opiskella ja päätä särkee. Lapset myös vahtivat uskontopoliiseina toisia muslimioppilaita.
Ramadan nähdään erityisenä pyhittymisen aikana. Jotkut muslimit katsovat, että silloin painottuu myös pyhä sota eli jihad Jumalan vihollisia vastaan. Tilastojen mukaan islamilaiset terrori-iskut vähenevät ramadanin aikana muslimimaissa, mutta lisääntyvät ei-muslimimaissa.
Nykyisin muslimeja asuu myös kaukana Lähi-idän leveysasteiden pohjois- tai eteläpuolella, missä päivän pituus vaihtelee voimakkaasti. Esimerkiksi Suomessa valoisa aika, joka periaatteessa pitäisi paastota, voi joskus kestää 74 päivää eli koko ramadanin yli. Monet muslimit eivät Suomessa paastoakaan Suomen, vaan Mekan tai Turkin auringon mukaan.
Islaminuskon mukaan ramadan-paasto perustuu profeetta Muhammedin saamiin ilmestyksiin. Ramadan-paastosta annetaan ohjeita jo Koraanissa. Lehmän suurassa (2:185) todetaan: "Ramadaan" on se kuukausi, jolloin Koraani annettiin opastukseksi ihmisille ja selväksi todistukseksi (Jumalan) johdatuksesta, jotta hylättäisiin paha ja valittaisiin hyvä; tämän kuukauden aikana paastotkoon se teistä, joka on kotioloissaan, mutta jos joku on sairas tai, matkoilla, on hänen sen sijaan (muuna aikana) paastottava yhtä monta muuta päivää." Jae 2:187 antaa tarkan ohjeen paaston päivittäisestä kestosta: "syökää ja juokaa aamuhämäriin asti, kunnes vaalea lanka selvästi erottuu mustasta. Mutta sitten noudattakaa tarkoin paastoa yön tuloon saakka".
Paasto kuuluu islamin ohella kaikkiin muihinkin maailmanuskontoihin. Ramadan-paasto muistuttaa etenkin varhaisten kristillisten luostareiden tapoja, mutta on astetta ankarampi. Keskiajan yleisimmän luostarisäännön 500-luvulla laatinut Benedictus Nursialainen määräsi munkit 40 päivän pääsiäisajan paaston aikana syömään vasta kello kuudelta illalla vesperan jälkeen, mutta kuitenkin valoisana aikana. Juominen oli sallittua. Islamissa kristillisten munkkien paastokauden asketismia vastaava paasto on siirtynyt koskemaan kaikkia uskovia. C. Snoug Hurgronje on todennut islamilaisen paaston mallin tulleen juutalaisuudesta ja sen ajoituksen kristinuskosta.
Koska islamilainen kalenteri on puhdas kuukalenteri, ramadan ei ole aina samana vuodenaikana vaan se kiertää noin 30 vuoden kuluessa kaikkien vuodenaikojen ympäri. Periaatteessa muslimit edellyttävät uuden kuun näkemistä kuukauden vaihtumisen merkiksi, mutta joillekin muslimeille riittää tähtitieteellisesti laskettu hetki tai radioteitse kuultu ilmoitus.