Ranskan Algeria

Tässä artikkelissa tutkimme Ranskan Algeria:n kiehtovaa maailmaa, aihetta, joka on herättänyt niin tutkijoiden, tutkijoiden kuin harrastajienkin huomion. Ranskan Algeria on ollut tutkimuksen ja keskustelun aiheena vuosikymmeniä, ja sen vaikutus ulottuu suureen osaan modernia yhteiskuntaa. Sen alkuperästä sen tuleviin vaikutuksiin tutkimme perusteellisesti Ranskan Algeria:n eri puolia ja sen vaikutusta jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Yksityiskohtaisen analyysin avulla toivomme tarjoavamme kattavan näkemyksen Ranskan Algeria:stä ja sen seurauksista, jotta lukijat voivat saada syvemmän käsityksen tästä kiehtovasta aiheesta.

Ranskan Algeria
Algérie française (ranskaksi)
الاحتلال الفرنسي للجزائر (arabiaksi)
ⵜⴰⵙⴻⵃⵔⴻⵙⵜ ⵏ ⴼⵔⴰⵏⵙⴰ (berberiksi)
1830–1962
lippu


kenraalikuvernöörin tunnus

Kronologinen kartta Ranskan Algerian kehittymisestä.
Kronologinen kartta Ranskan Algerian kehittymisestä.

Valtiomuoto Ranskan siirtomaa
osa  Ranskan departementteja
Pääkaupunki Alger
Pinta-ala
– yhteensä 2 381 741 km² 
Väkiluku (1961) 11 340 000
– väestötiheys 4,76 / km²
Viralliset kielet ranska
Kielet algerianarabia, berberikielet
Kansallislaulu Marseljeesi
Edeltäjä Algerian sijaishallitus
Seuraaja  Algeria

Ranskan Algeria (ransk. Alger vuoteen 1839, jälkeenpäin Algérie, epävirallisesti Algérie française, arab. الجزائر الفرنسية‎‎, Al-Jaza’ir al-Fransiyah‎) koostui nykyisestä Algerian valtion alueesta, jossa rannikon kolme departementtia olivat vuodesta 1848 alkaen Ranskan elimellisiä osia, ja siten samassa asemassa muiden manner-Ranskan departementtien kanssa. Muu osa Algeriasta oli paikallisen islamilaisen arabi- ja berberiväestön asuttamaa ja siten siirtomaahallinnon alaista.

Ranskan Algerian departementit olivat yksi Ranskan pitkäaikaisimmista merentakaisista alueista. Ranskan Algeriasta tuli kohde sadoilletuhansille eurooppalaisille maahanmuuttajille, jotka tunnettiin nimeltä colons ja myöhemmin nimeltä pieds-noirs. Tästä huolimatta muslimit säilyivät alueen enemmistönä. Asteittain muslimiväestön tyytymättömyys poliittisen ja taloudellisen statuksensa puuttumiseen sytytti halun paremmalle poliittisille autonomialle ja lopulta itsenäisyydelle Ranskasta. Välit kahden väestön keskellä kiristyivät vuonna 1954, kun Algerian sodan ensimmäiset väkivaltaiset yhteenotot saivat alkunsa. Sota päättyi vuonna 1962, johtaen Algerian kokonaiseen itsenäisyyteen.

Lähteet

  1. Population of Algeria from 1800 to 2020 Statista. Viitattu 27.5.2022. (englanniksi)
  2. Clausel, M.; Leynadier, Camille: ”Suivie d’un Précis Historique sur l’Empire du Maroc”, Histoire de l’Algérie Française: Précédée d’une introduction sur les Dominations Carthaginoise, Romaine, Arabe et Turque. H. Morel, 1848. (ranskaksi)
  3. Cappot, Jean-Gabriel: L’Algérie française. Henri Plon, 1856. (ranskaksi)
  4. L’Algérie française.... Paul Dupont, 1864. (ranskaksi)

Aiheesta muualla