Ranskan parlamentti
Tässä artikkelissa aiomme tutkia kaikkia Ranskan parlamentti:n puolia sen alkuperästä sen nykyiseen vaikutukseen. Ranskan parlamentti on aihe, joka on herättänyt monien ihmisten huomion ja kiinnostuksen vuosien varrella, ja sen merkitys on edelleen ilmeinen eri alueilla. Seuraavilla riveillä tarkastelemme huolellisesti Ranskan parlamentti:n tärkeimpiä näkökohtia, sen kehitystä ajan myötä ja sen läsnäoloa nyky-yhteiskunnassa. Lisäksi analysoimme sen vaikutusta eri aloilla tarjoamalla täydellisen ja yksityiskohtaisen näkemyksen Ranskan parlamentti:stä, jonka avulla lukija ymmärtää paremmin sen tärkeyden ja merkityksen nykymaailmassa.
Tämä artikkeli on osa Ranskan viidennen tasavallan poliittista elämää ja rakennetta koskevasta kokonaisuudesta
Ranskan parlamentti on Ranskan valtiollinen elin, joka käyttää lainsäädäntövaltaa ja tarkkailee hallituksen toimintaa. Parlamentti koostuu kahdesta kamarista, jotka ovat alahuone eli kansalliskokous ja ylähuone eli senaatti. Kummallakin kamarilla on omat säädökset, joita ne lakien säätämisessä noudattavat. Yhteenkokoontuessaan kamarit muodostavat Kongressin, joka säätää perustuslain muutoksista.
Parlamentin kummatkin kamarit kokoontuvat vuosittain yhdeksän kuukauden aikana. Tasavallan presidentti voi kutsua ne ylimääräiseen istuntoon.
Kansalliskokousedustajat valitaan suoralla kansanvaalilla. Senaattorit valitaan kuuden vuoden mittaiseksi toimikaudeksi välillisillä vaaleilla, eli äänestäjinä toimii valittu valitsijakunta.
Organisaatio
Parlamentin kaksi kamaria ovat:
- Ylähuone, jota kutsutaan senaatiksi (Sénat)
- Alahuone, joka on nimeltään kansalliskokous (Assemblée nationale)
Nämä kaksi kamaria kokoontuvat eri paikoissa:
- Senaatti kokoontuu Palais du Luxembourgissa
- Kansalliskokous kokoontuu Palais Bourbonissa
Kummallakin kamarilla on omat sisäiset järjestyssääntönsä ja säädöksensä, joita ne lakien säätämisessä noudattavat.
Kun molemmat kamarit kokoontuvat yhteiseen istuntoon Versaillesin palatsiin, muodostavat ne kongressin, jonka tehtävänä on säätää perustuslain muutoksista.
Parlamentin kummatkin kamarit kokoontuvat vuosittain yhdeksän kuukauden aikana. Ranskan presidentti voi kuitenkin kutsua ne ylimääräiseen istuntoon, jos tilanne niin vaatii.
Historia
Ranskan parlamenttia lainsäädännöstä vastaavana valtiomahtina ei pidä kuitenkaan sekoittaa vanhan hallinnon (Ancien régime) aikaisiin parlamentteihin, jotka olivat oikeusistuimia, joskin niillä oli myös joitain poliittisia toimintoja.
Parlamentti termin nykyaikaisessa mielessä ilmaantui Ranskan poliittiseen elämään vasta Ranskan vallankumouksessa. Sen ilmenemismuodot (yksikamarinen, kaksikamarinen tai monikamarinen), nimitykset ja valtaoikeudet ovat vaihdelleen eri Ranskan perustuslakien mukaisesti.
Ranskan historian eri parlamentit
| Aika | Perustuslaki | Ylähuone | Alahuone | Muut kamarit | Kamareiden yhteiskokous | Yksi kamari |
|---|---|---|---|---|---|---|
| 1791 | Vuoden 1791 perustuslaki | Lakiasäätävä kansalliskokous | ||||
| 1793 | Vuoden I perustuslaki | Lainsäätäjäkunta | ||||
| 1795–1799 | Vuoden III perustuslaki | Vanhojen neuvosto | Viidensadan neuvosto | |||
| 1799–1802 | Vuoden VIII perustuslaki | Senaatti | Lainsäätäjäkunta | Tribunaatti | ||
| 1802–1804 | Vuoden X perustuslaki | Senaatti | Lainsäätäjäkunta | Tribunaatti | ||
| 1804–1814 | Vuoden XII perustuslaki | Senaatti | Lainsäätäjäkunta | |||
| 1814–1815 | Vuoden 1814 peruskirja | Päärien kamari | Edustajainhuone | |||
| 1815 | Vuoden 1815 peruskirja | Päärien kamari | Edustajainhuone | |||
| 1830–1848 | Vuoden 1830 peruskirja | Päärien kamari | Edustajankamari | |||
| 1848–1852 | Vuoden 1848 perustuslaki | Kansalliskokous | ||||
| 1852–1870 | Vuoden 1852 perustuslaki | Senaatti | Lainsäätäjäkunta | |||
| 1871–1875 | Kansalliskokous | |||||
| 1875–1940 | Vuoden 1875 perustuslait | Senaatti | Edustajainkamari | Kansalliskokous | ||
| 1940–1944 | Vuoden 1940 perustuslaki | |||||
| 1944–1946 | Väliaikainen hallitus | Kansalliskokous | ||||
| 1946–1958 | Vuoden 1946 perustuslaki | Tasavallan neuvosto | Kansalliskokous | Parlamentti | ||
| 1958– | Vuoden 1958 perustuslaki | Senaatti | Kansalliskokous | Kongressi |
Lain valmistelu
Perustuslain mukaan lain valmistelu on Ranskassa molempien kamarien, kansalliskokouksen ja senaatin, yhteistyön tulos.
Tämän yhteistyön aikaansaamiseksi on käytössä perustuslain 45 artiklan määrittelemä ”sukkulointi”: "kaikki lakiehdotukset tulee valmistella peräkkäin kahdessa eri parlamentin kamarissa ja siten, että niiden hyväksymät tekstit ovat yhtäpitävät”.
Lähteet
- Pascal Jan; Les assemblées parlamentaires françaises. La Documentation française. ISSN : 1763-6191.
Aiheesta muualla
| ||||||||||||||||||
