Nykymaailmassa Rapanuin kieli:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe monille ihmisille. Puhummepa sitten ravinnon merkityksestä terveydelle, taistelusta ihmisoikeuksien puolesta, tekniikan kehityksestä tai erityisen päivämäärän juhlimisesta, Rapanuin kieli kattaa loputtomat mahdollisuudet. Tässä artikkelissa tutkimme Rapanuin kieli:een liittyviä eri näkökohtia sen alkuperästä sen vaikutuksiin nyky-yhteiskunnassa. Analysoimme, miten Rapanuin kieli on kehittynyt ajan myötä, sekä sen nykyiset haasteet ja mahdollisuudet. Liity kanssamme tälle kiehtovalle matkalle Rapanuin kieli:n läpi ja löydä kaikkea, mitä tällä teemalla on tarjota!
Rapanui | |
---|---|
Rongorongolla kirjoitettu taulu |
|
Oma nimi | rapanui; pepito ote henua |
Tiedot | |
Alue | Pääsiäissaari, Chile |
Puhujia | 2000 (2007) |
Sija | ei sadan suurimman joukossa |
Kirjaimisto |
latinalainen rongorongo |
Kielitieteellinen luokitus | |
Kielikunta | austronesialaiset kielet |
Kieliryhmä |
malaijilais-polynesialaiset kielet oseanialaiset kielet polynesialaiset kielet |
ISO 639-3 | rap |
Rapanui on austronesialainen kieli, jota puhutaan Pääsiäissaarella rapanuiden keskuudessa. Vuonna 2000 sillä oli noin 2 500 puhujaa.
Nykyisin puhuttu rapanui poikkeaa merkittävästi ennen 1860-lukua käytetystä rapanuista ja näin myös rongorongon kielestä. Vaikutteita nykyiseen rapanuihin tullut etenkin tahitista, espanjasta ja ranskasta. Kielellä ei ole tunnettuja murteita.
1800-luvun loppupuolella jotkut rapanuit muuttivat Tahitille ja palasivat myöhemmin Pääsiäissaarelle. Näiden paluumuuttajien vaikutus rapanuin kieleen on merkittävä: 5833 sanan sanalistasta 543 katsottiin olevan vähintään todennäköisesti tahitista. Syynä tähän on se, että tahitin ja rapanuin kielet ovat äännerakenteeltaan melko samanalaisia.
1960-luvulle saakka rapanui oli Pääsiäissaaren puhutuin kieli, mutta chileläisen kulttuurin vaikutuksesta vanhemmat alkoivat opettaa lapsilleen vain espanjaa, mikä johti rapanuin puhujien vähenemiseen. 1980-luvulle tultaessa vain harvat osasivat kieltä ja sitä puhuttiin lähinnä vain vanhuksille kunnioituksen osoittamiseksi.
Vuonna 2016 tehdyn tutkimuksen mukaan yli 65-vuotiaista rapanuista yli 70 % puhui rapanuita, mutta tutkimuksen nuorimmasta ikäluokasta 8–12 -vuotiaista sitä puhui sujuvasti vain 16,7 %. Vuonna 2007 puhujamäärä oli laskenut 2 000, mutta paikallisten kiinnostus kielen säilyttämistä kohtaan on noussut ja asenteet kieltä kohtaan ovat pääsääntöiset positiiviset. Pätevistä opettajista on kuitenkin pulaa, ja tähän on haettu apua niin ulkomaalaisista yliopistoista (esim. Uudesta-Seelannista tai Havaijilta) sekä yrittämällä saada Chilen yliopisto järjestämään opettajankoulutusta etänäkursseina.
Rapanuilla on ollut oma kirjoitusjärjestelmä mahdollisesti jo ennen eurooppalaisten saapumista. Sitä kirjoitettiin rongorongo-kirjoitusjärjestelmällä, jota ei ole kyetty tulkitsemaan. Myös kirjoituksen alkuperän ajoituksesta ei ole varmuutta.
Nykyään rapanuita kirjoitetaan latinalaisin aakkosin. Uusi testamentti on käännetty rapanuiksi vuonna 2018. Ensimmäinen rapanuiksi julkaistu sanomalehti on Tāpura Re'o ("kirjoitettu ääni").
Kielen kirjaimisto koostuu 20 aakkosesta, joista puolet on vokaaleja ja puolet konsonantteja:
A, Ā, E, Ē, H, I, Ī, K, M, N, O, Ō, P, R, T, U, Ū, V, ʻ, Ŋ
Bilabiaali | Labiodentaali | Alveolaari | Velaari | Glottaali | |
---|---|---|---|---|---|
Nasaali | m | n | ŋ | ||
Klusiili | p | t | k | g | ʔ | |
Frikatiivi | v | h | |||
Yksitäryinen | ɾ |
Etinen | Keskinen | Takainen | |
---|---|---|---|
Suppea | i | u | |
Puolisuppea | e | o | |
Avoin | a |
Kaikki vokaalit voivat esiintyä sekä lyhyinä että pitkinä.
Yksikkö | Kaksikko | Monikko | ||
---|---|---|---|---|
I pers. | inkl. | au | tāua | tātou |
ekskl. | māua | mātou | ||
II pers. | koe | kōrua | ||
III pers. | ia | rāua |
1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 10 |
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
tahi | rua | toru | ha | rima | ono | hitu | varu | iva | hagauru |
Rapanuiksi | Suomeksi |
---|---|
¡‘iorana! | hei! |
¿Pē hē a koe? | mitä kuuluu? |
riva-riva | hyvin |
¡Māuru-uru! | kiitos! |
¿I hē a koe? | missä sinä olet? |