Tässä artikkelissa tutkimme Riian rauha:n kiehtovaa maailmaa. Riian rauha:llä on ollut perustavanlaatuinen rooli yhteiskunnassa sen alkuperästä nykyiseen vaikutukseensa. Kautta historian Riian rauha on ollut lukuisten tutkimusten ja tutkimusten kohteena, mikä on johtanut sen merkityksen ja merkityksen ymmärtämiseen eri alueilla. Tämän artikkelin kautta syvennymme sen moniin puoliin ja analysoimme sen seurauksia ja mahdollisia tulevaisuuden vaikutuksia. Liity kanssamme tälle matkalle Riian rauha:n läpi ja löydä sen vaikutus ympäröivään maailmaan.
Riian rauhansopimus (puol. Traktat ryski) solmittiin Riiassa 18. maaliskuuta 1921 Puolan, Neuvosto-Venäjän ja neuvosto-Ukrainan välillä. Rauhansopimukseen päättyi Puolan–Neuvosto-Venäjän sota.
Neuvosto-Venäjä ei sallinut Ukrainan kansantasavallan tai sen johtajan Symon Petljuran läsnäoloa neuvotteluissa, joten ukrainalaisia edusti vain Venäjälle kuuliainen Neuvosto-Ukraina, eikä valkovenäläisiä kuultu lainkaan.
Sopimuksella Puola ja Neuvosto-Venäjä jakoivat Ukrainan siten, että Puola sai Galitsian ja Volynian ja Neuvosto-Venäjä muut Ukrainan osat. Puolan alue laajeni erityisesti Valko-Venäjällä. Puolan saamalla alueella asui runsaasti valkovenäläistä, ukrainalaista ja liettualaista väestöä. Lisäksi Puolaan liitettiin myös Vilna, jota Liettua oli vaatinut pääkaupungikseen. Sen omistus muodostui pitkäaikaiseksi Puolan ja Liettuan väliseksi kiistakysymykseksi, jota myös Kansainliitto sovitteli.
Sopimuksella määritellyt Venäjän ja Puolan rajat pysyivät voimassa toiseen maailmansotaan asti.