Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Riigikogu:tä, aihetta, joka on viime aikoina kiinnittänyt monien huomion. Riigikogu on monimutkainen käsite, joka kattaa monenlaisia ideoita ja näkökulmia ja jonka vaikutukset tuntuvat yhteiskunnan eri alueilla. Tässä artikkelissa tutkimme Riigikogu:n eri puolia sen alkuperästä sen vaikutukseen nykymaailmaan. Katsomme myös, kuinka Riigikogu on kehittynyt ajan myötä ja miten se on muokannut ajattelu- ja toimintatapojamme. Lisäksi tutkimme Riigikogu:n tulevia vaikutuksia ja kuinka se voi vaikuttaa yhteiskuntaamme tulevina vuosina. Tämä artikkeli tarjoaa yksityiskohtaisen ja kattavan katsauksen Riigikogu:een ja tarjoaa lukijoille syvemmän ymmärryksen tästä kiehtovasta ja tärkeästä aiheesta.
Riigikogu | |
---|---|
Logo |
|
Riigikogun istuntosali Tallinnan Toompealla |
|
Tyyppi | yksikamarinen |
Puhemies |
Lauri Hussar (Viro 200) 10. huhtikuuta 2023 alkaen |
1. varapuhemies |
Toomas Kivimägi (RE) 10. huhtikuuta 2023 alkaen |
2. varapuhemies |
Jüri Ratas (Isänmaa) 10. huhtikuuta 2023 alkaen |
Edustajia | 101 |
Ryhmät |
Oppositio (36)
|
Viimeisimmät vaalit | 5. maaliskuuta 2023 |
Kokoontumispaikka | Toompean linna, Tallinna |
Kotisivut |
Osa artikkelisarjaa |
Viron politiikka |
---|
Ulkosuhteet |
Riigikogu on Viron tasavallan 101-jäseninen yksikamarinen parlamentti. Riigikogussa toimii 11 pysyvää valiokuntaa, minkä lisäksi sillä on oikeus perustaa väliaikaisia erityisvaliokuntia esimerkiksi perehtymään tiettyihin asioihin. Viron perustuslain mukaan Riigikogu käyttää maassa lainsäädäntövaltaa. Riigikogun tehtäviin kuuluu myös valtion budjetin hyväksyminen ja kansainvälisten sopimusten ratifiointi. Riigikogu nimittää virkoja presidentin ehdotuksesta ja se pystyy ilmaisemaan epäluottamuslauseen hallitusta kohtaan.
Riigikogun jäsenet valitaan joka neljäs vuosi, ja vaaleissa käytetään suhteellista vaalitapaa. Viron ensimmäiset parlamenttivaalit pidettiin vuonna 1920. Viron irrottauduttua Neuvostoliitosta vuonna 1991 laadittiin kesällä 1992 perustuslaki ja sen mukaiset ensimmäiset vaalit pidettiin samana vuonna. Riigikogussa on 101 jäsentä. Jäsenten valinnassa käytetään suhteellista vaalitapaa 5 %:n äänikynnyksellä.
vuoden 2019 Riigikogun vaaleissa käytetty vaalipiirijako.
Vaalipiirin numero |
Vaalipiiri (vir. Valimisringkond) | Paikkoja | |||||
---|---|---|---|---|---|---|---|
1 | Tallinnan piirit: Haabersti Põhja-Tallinn ja Kristiine. | 10 | |||||
2 | Tallinnan piirit: Keskusta, Lasnamäe ja Pirita. | 13 | |||||
3 | Tallinnan piirit: Mustamäe ja Nõmme. | 8 | |||||
4 | Harjumaa ja Raplamaa | 15 | |||||
5 | Hiidenmaa, Länsimaa ja Saarenmaa | 6 | |||||
6 | Länsi-Virumaa | 5 | |||||
7 | Itä-Virumaa | 7 | |||||
8 | Järvamaa ja Viljandimaa | 7 | |||||
9 | Jõgevamaa ja Tartumaa | 7 | |||||
10 | Tartto | 8 | |||||
11 | Võrumaa, Valgamaa ja Põlvamaa | 8 | |||||
12 | Pärnumaa | 7 | |||||
Lähteet: |
|