Rikhardinkadun kirjasto
Tämä artikkeli käsittelee aihetta Rikhardinkadun kirjasto, joka on ollut suuren kiinnostuksen ja keskustelun aiheena viime vuosikymmeninä. Rikhardinkadun kirjasto on kiinnittänyt tutkijoiden, ammattilaisten ja suuren yleisön huomion vaikutuksensa ansiosta nyky-yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Tämän artikkelin aikana Rikhardinkadun kirjasto:tä analysoidaan perusteellisesti ja tutkitaan sen alkuperää, kehitystä, seurauksia ja mahdollisia tulevaisuuden skenaarioita. Tarkastellaan erilaisia näkökulmia, teorioita ja tutkimuksia, jotka valaisevat tätä ilmiötä ja antavat lukijalle mahdollisuuden saada kattava ja kriittinen käsitys Rikhardinkadun kirjasto:stä. Tämän aiheen yksityiskohtaisen tarkastelun avulla pyrimme edistämään pohdintaa ja vuoropuhelua Rikhardinkadun kirjasto:n ympärillä auttamalla ymmärtämään ja luomaan uusia ideoita ja lähestymistapoja sen tuomiin haasteisiin vastaamiseksi.
| Rikhardinkadun kirjasto | |
|---|---|
.jpg) Rikhardinkadun kirjasto heinäkuussa 2011. |
|
| Osoite | Rikhardinkatu 3 |
| Sijainti | Helsinki |
| Koordinaatit | |
| Rakennustyyppi | kirjasto |
| Valmistumisvuosi | 1881 |
| Suunnittelija | Theodor Höijer |
| Omistaja | Helsingin kaupunki |
| Tyylisuunta | Uusrenessanssi |
 |
|
Rikhardinkadun kirjasto on kirjasto Helsingin Kaartinkaupungissa. Uusrenessanssia edustavan kirjastorakennuksen on suunnitellut suomalainen arkkitehti Theodor Höijer, ja se valmistui vuonna 1881 Pohjoismaiden ensimmäisenä yleiseksi kirjastoksi suunniteltuna rakennuksena. Myöhemmin, 1920-luvulla, kirjastoon rakennettiin arkkitehti Runar Eklundin suunnittelema lisäkerros ja kirjatornina tunnettu siipirakennus pihan puolelle. Kirjasto oli Helsingin pääkirjasto vuoteen 1986 saakka.
Kun uusi pääkirjasto avattiin Itä-Pasilassa, Rikhardinkadun kirjastossa aloitettiin kaksi vuotta kestäneet uudistustyöt. Professori Olof Hanssonin suunnittelemana pyrittiin palauttamaan rakennuksen alkuperäinen tyyli. Peruskorjauksen toinen vaihe valmistui vuonna 2003, jolloin otettiin käyttöön muun muassa uusi nettihuone sekä lukusalin salonki. Lisäksi musiikkiaineisto sai uudet tilat.
Kirjaston tiloissa ovat toimineet Suomen Taideyhdistys ja Suomen Tiedeseura.
Vuoden 1882 säätyvaltiopäivillä aatelittomien säätyjen kokoukset pidettiin vastavalmistuneessa kirjastotalossa. Toisen kerroksen tiloissa on nykyään aiheesta kertova muistolaatta.
Lähteet
- ↑ a b Helsingin kaupunginkirjasto – Rikhardinkadun kirjasto (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Säätyvaltiopäivien ajankohdat ja kokoontumispaikat Eduskunnan arkisto. Arkistoitu 13.12.2013. Viitattu 1.8.2012.