Nykymaailmassa Roald Hoffmann on aihe, joka herättää paljon kiinnostusta ja keskustelua. Teknologian kehittymisen ja elämäntapojen muutosten myötä Roald Hoffmann:stä on tullut koko yhteiskuntaan vaikuttava aihe. Roald Hoffmann:tä on analysoitu eri näkökulmista ja tutkimuksista ja tähän ongelmaan on ehdotettu erilaisia ratkaisuja. Tässä artikkelissa perehdymme Roald Hoffmann:een liittyviin tärkeimpiin näkökohtiin, tutkimme sen syitä, seurauksia ja mahdollisia ratkaisuja. Lisäksi tarkastelemme Roald Hoffmann:n merkitystä eri yhteyksissä henkilökohtaisesta tasosta globaaliin vaikutukseen.
Roald Hoffmann | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 18. heinäkuuta 1937 Zolotšiv, Puola (nyk. Ukrainan Lvivin alue) |
Kansalaisuus | Yhdysvaltalainen |
Koulutus ja ura | |
Tutkinnot |
Harvardin yliopistoCambridgen yliopisto |
Väitöstyön ohjaaja | William Lipscomb |
Instituutti | Cornellin yliopisto |
Oppilaat | Gerald Guralnik |
Tutkimusalue | Kemia |
Tunnetut työt | Reaktiomekanismien tutkimus |
Palkinnot | Nobelin kemianpalkinto (1981) |
Aiheesta muualla | |
www.roaldhoffmann.com | |
|
Roald Hoffmann (s. 18. heinäkuuta 1937 Zolotšiv, Puola, (nyk. Ukrainan Lvivin alue)) on yhdysvaltalainen tieteilijä, jolle myönnettiin vuonna 1981 Nobelin kemianpalkinto kemiallisia reaktioita koskevista teorioista. Hän työskentelee Cornellin yliopistossa Ithacassa.
Hoffmann syntyi Zolotšivissä nykyisen Ukrainan alueella mutta muutti juutalaisen perheensä kanssa Yhdysvaltoihin vuonna 1949. Hän kävi Stuyvesant High Schoolin, josta hän valmistui vuonna 1955 ja sai sen jälkeen oppiarvot Columbian ja Harvardin yliopistoista.
Hoffmannille on myönnetty Nobelin lisäksi National Medal of Science (1983) ja Priestley Medal (1990). Hän on ollut Yhdysvaltain kansallisen tiedeakatemian jäsen vuodesta 1972 ja Royal Societyn ulkomaalaisjäsen.
|