Nykymaailmassa Ruotsin historialliset pääalueet:n merkitys on kasvanut yhteiskunnan eri alueilla. Politiikasta teknologiaan, kulttuurin ja talouden kautta Ruotsin historialliset pääalueet:stä on tullut jatkuvan keskustelun ja yleisen kiinnostuksen aihe. Sen vaikutukset ja seuraukset ovat moninaiset ja sen vaikutus on havaittavissa kaikilla tasoilla ja vaikuttaa ihmisten elämään suoraan ja välillisesti. Tässä artikkelissa tutkimme Ruotsin historialliset pääalueet:n eri puolia ja analysoimme sen vaikutusta nyky-yhteiskuntaan sekä mahdollisia ratkaisuja ja vaihtoehtoja sen haasteisiin vastaamiseksi.
Ruotsin historialliset pääalueet (ruots. Sveriges landsdelar, vanhemmassa kielenkäytössä Sveriges hufvuddelar) ovat Ruotsin maakunnista muodostuvia maantieteellisiä kokonaisuuksia. Pääalueilla ei sellaisinaan ole enää vuosisatoihin ollut hallinnollista merkitystä, mutta niihin viitataan usein arkipuheessa, historiasta tai paikallisidentiteetistä keskusteltaessa ja käytännön yhteyksissä kuten säätiedotuksissa.
Ruotsi jaetaan nykyään kolmeen pääalueeseen, jotka ovat Götanmaa (ruotsiksi Götaland), Sveanmaa (Svealand) ja Norlanti (Norrland).
Pääalueitten nimien taustalla ovat muinaisskandinaavisten heimojen svealaisten ja gööttien asuinalueet sekä näistä heimoista muodostuneen Ruotsin valtakunnan laajentuminen toisaalta pohjoiseen ja toisaalta itään. Koska Norlanti on ulkoapäin määritelty kokonaisuus ja eroaa siten Svean- ja Götanmaasta, on norlantilaisten puheenparteen vastapainoksi syntynyt svean- ja götanmaalaisia tarkoittava halventava yhteisnimitys sörlänning eli "etelämaalainen". Skandinaavinen asutus levisi syvemmälle Norlantiin vasta 1300-luvulla jolloin ruotsalaiset asuttivat Medelpadin ja Ångermanlandin.
Pääalueitten rajat ovat historian kuluessa vaihdelleet jonkin verran. Esimerkkejä:
Seuraavassa taulukossa on esitetty koko Ruotsin ja sen historiallisten pääalueiden väkiluvut, maapinta-alat ja väestötiheydet:
Pääalue | Väkiluku (31.12.2011) |
Maapinta-ala (km²) |
Väestötiheys |
---|---|---|---|
Ruotsi | 9 482 855 | 411 615,0 | 23,0 |
Götanmaa | 4 543 533 | 87 262,1 | 52,1 |
Sveanmaa | 3 785 534 | 81 012,4 | 46,7 |
Norlanti | 1 153 788 | 243 340,5 | 4,7 |
Götanmaa on asukasluvultaan selvästi suurin ja siellä asuu lähes puolet Ruotsin väestöstä. Sveanmaalla on vähemmän asukkaita (siitä huolimatta siellä on maan pääkaupunki Tukholma), mutta pinta-alaltaan Sveanmaa ja Götanmaa ovat melko samansuuruiset. Myös keskimääräisessä väestötiheydessä ei ole suurta eroa. Norlannissa asuu vain 12 % Ruotsin väestöstä, mutta se kattaa 59 % Ruotsin pinta-alasta, joten väestötiheys jää paljon alhaisemmaksi kuin eteläisemmissä Götanmaalla ja Sveanmaalla.
|