Ruotsin lippu
Nykyään Ruotsin lippu on aihe, joka on saanut suuren merkityksen yhteiskunnassa. Johtuipa sen vaikutuksesta talouteen, teknologiaan, kulttuuriin tai politiikkaan, Ruotsin lippu:stä on tullut avainkappale nykyisessä dynamiikassa. Sen vaikutus on havaittavissa kaikilla alueilla, mikä synnyttää keskusteluja, kiistoja, edistysaskeleita ja merkittäviä muutoksia. Tästä syystä on välttämätöntä analysoida perusteellisesti kaikki Ruotsin lippu:een liittyvät näkökohdat, jotta voidaan ymmärtää sen laajuus ja vaikutukset nykymaailmassa. Siksi tässä artikkelissa perehdymme Ruotsin lippu:n tutkimukseen tutkimalla sen eri puolia ja sen vaikutusta nykypäivän yhteiskuntaan.
.svg)
| Osa artikkelisarjaa |
| Ruotsin kulttuuri |
|---|
 |
|
Yhteiskunta |
|
Taiteet ja kirjallisuus |
Ruotsin lippu (ruots. Sveriges flagga) on perinteinen skandinaavinen ristilippu, joka juontaa juurensa 1500-luvulle. Lipun esikuvana toimi Tanskan lippu. Lipun otti käyttöön Juhana III 1569. Se oli todennäköisesti ensimmäisen kerran esillä Varsinais-Suomen maakunnan vaakunassa.
Ruotsin lain SFS 1982:269 mukaan lipun mitat ovat 10 suhde 16:een (korkeus:pituus). Lipputangon puoleiset siniset kentät ovat korkeudeltaan 4 ja pituudeltaan 5 mittayksikköä. Ristin sakaran leveys on puolet sinisen kentän korkeudesta eli 2 mittayksikköä. Uloimpien sinisten kenttien korkeus on 4 ja pituus 9 mittayksikköä. Ruotsin lippu jakautuu siis pystysuunnassa suhteessa 4:2:4 ja vaakasuunnassa suhteessa 5:2:9.
Ruotsin lain SFS 1983:826 mukaan värit ovat: keltainen NCS 0580-Y10R, sininen NCS 4055-R95B.
Katso myös
Lähteet
- ↑ Kiljunen, Kimmo: Valtiot ja liput, s. 31. Helsinki: Otava, 2002.
- ↑ Egentliga Finlands landskapsvapen 450 år Svenska YLE. 20.3.2007. Viitattu 14.11.2022. (ruotsiksi)
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ruotsin lippu Wikimedia Commonsissa
| Valtiot |
|
|---|---|
| Itsehallintoalueet | |
| Tunnustamattomat valtiot |