Nykymaailmassa Ryöstö on erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe laajalle yhteiskunnalle. Ajan myötä Ryöstö:n merkitys on kasvanut useilla eri aloilla politiikasta populaarikulttuuriin. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Ryöstö:n vaikutuksia ja merkityksellisyyttä analysoimalla sen vaikutuksia jokapäiväiseen elämään, sen kehitystä vuosien varrella ja sen vaikutusta eri tutkimusaloilla. Alkuperäistään nykypäivään Ryöstö on ollut keskustelun ja pohdinnan kohteena, ja on ratkaisevan tärkeää ymmärtää sen merkitys nykyisessä kontekstissa. Siksi on välttämätöntä syventyä tähän analyysiin, jotta ymmärrämme täysin tämän tänään niin tärkeän aiheen.
Tässä artikkelissa tai sen osassa aihetta käsitellään lähinnä Suomen tai suomalaisten näkökulmasta. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin näkökulmaa yleismaailmallisemmaksi. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Ryöstö on Suomen rikoslaissa määritelty rikos, jossa toisen omaisuutta anastetaan tai otetaan luvatta käyttöön väkivallan tai sen uhan avulla. Ero varkauteen on se, että ryöstö sisältää ihmiseen kohdistuvaa väkivaltaa tai sen uhkaa.
Ryöstö tuomitaan tekotavan mukaan aina joko perusmuotoisena tai törkeänä. Lievää tekomuotoa ei ole laissa määritelty, koska tällöin tekijää ei tuomita ryöstöstä vaan niistä muista rikoksista, joita teko sisältää, kuten esimerkiksi varkaudesta ja lievästä pahoinpitelystä.
"1 § Ryöstö. Joka
"2 § Törkeä ryöstö. Jos ryöstössä
Vuonna 2008 kaikista ryöstöistä tuomittiin perusmuotoisina ryöstöinä 87 % ja törkeinä ryöstöinä 13 %.
Ryöstöt on yksi niistä rikoslajeista, joissa nuorten rikoksentekijöiden osuus tekijöistä on suurimpia. Vuonna 2017 ryöstöihin syylliseksi epäillyistä jopa 39,2 prosenttia oli 15–20-vuotiaita.