Saastuminen
Tänään haluamme käsitellä aihetta Saastuminen, joka on viime aikoina noussut ajankohtaiseksi ja joka herättää suuren yleisön kiinnostuksen. Alkuperäistään sen vaikutukseen nyky-yhteiskuntaan Saastuminen on ollut keskustelun, pohdinnan ja tutkimuksen kohteena. Kautta historian Saastuminen on vaikuttanut eri elämänalueisiin politiikasta kulttuuriin, ja sen merkitys on kasvanut jatkuvasti. Tässä artikkelissa tutkimme Saastuminen:n eri puolia, tarkastelemme sen kehitystä ajan mittaan ja sen vaikutuksia nykyään. Toivomme, että tämä analyysi tarjoaa laajemman ja monipuolisemman kuvan Saastuminen:stä ja tarjoaa lukijoillemme syvemmän ymmärryksen tästä yleismaailmallisesti kiinnostavasta aiheesta.
Saastuminen on ympäristön pilaantumista, joka aiheuttaa eliöille haittaa tai kuoleman. Suurin osa saastumisesta tapahtuu kemikaalipäästöinä ilmaan, maaperän tai veteen, mutta nykyisin myös mm. melun ja valon katsotaan aiheuttavan saastumista. Saaste taas on terveyttä tai luontoa vahingoittava tai yleistä viihtyvyyttä haittaava aine ilmassa, vesistöissä tai maaperässä. Esimerkiksi ilmansaasteet ovat eräs ihmistoiminnan aiheuttama päästömuoto.
Saastuminen on tyypillisesti ihmisen toiminnan aiheuttamaa, ja se aiheuttaa haittaa eliöille muuttamalla niiden elinympäristöä. Päästö tai jäte on saastetta vain, jos se aiheuttaa haittaa: esimerkiksi vesihöyrypäästöjä voimalaitosten jäähdytystorneista ei pidetä saasteena, mutta savukaasupäästöt voimalaitoksen savupiipusta sisältävät saasteita. Toisaalta haitallinen aine on saaste vain, jos se pääsee luontoon: esimerkiksi elohopea on luonnossa saastetta mutta lämpömittarissa ei. Saaste voi olla myös subjektiivinen käsite: joku voi kokea kovaäänisen musiikin miellyttäväksi mutta toinen melusaasteeksi.
Saastumisen tyyppejä
Katso myös
Lähteet
- ↑ Pollution 4.8.2010. Encyclopedia of Earth. Viitattu 5.11.2010. (englanniksi)
- ↑ Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5.
- ↑ Ympäristönsuojelulaki, 5§, Finlex, Ajantasainen lainsäädäntö, finlex.fi, viitattu 16.6.2015