Saksan keisari
Nykyään Saksan keisari on erittäin ajankohtainen ja ajankohtainen aihe, joka kiinnittää asiantuntijoiden ja suuren yleisön huomion. Se on aihe, joka ei jätä ketään välinpitämättömäksi, sillä sen vaikutukset voivat olla erittäin merkittäviä yhteiskunnan eri alueilla. Tästä syystä on tärkeää kaivaa syvemmälle Saksan keisari:een ymmärtääksesi sen vaikutus ja luodaksesi siitä tietoisen keskustelun. Tässä artikkelissa tutkimme Saksan keisari:n eri puolia sen alkuperästä ja kehityksestä sen mahdollisiin seurauksiin tulevaisuudessa. Lisäksi analysoimme erilaisia näkökulmia Saksan keisari:een tavoitteenaan rikastaa tietoa ja tarjota kattavampi ja globaalimpi visio tästä aiheesta.
| Saksan keisari Deutscher Kaiser |
|
|---|---|
 Keisarillinen vaakuna |
|
 Viimeinen keisari Vilhelm II vuonna 1904 |
|
| Kauden pituus | elinikäinen |
| Perustettu | 18. tammikuuta 1871 |
| Ensimmäinen | Vilhelm I |
| Viimeinen | Vilhelm II |
| Lakkautettu | 9. marraskuuta 1918 |
Saksan keisari (saks. Deutscher Kaiser) oli Saksan keisarikunnan valtionpäämies ja hallitsija. Saksan keisarikunnalla ehti olla kolme hallitsijaa sen olemassaolon 1871–1918 aikana.
Vilhelm I julistettiin keisariksi Versailles’n palatsissa Saksan-Ranskan sodan aikana 18. tammikuuta 1871. Pohjois-Saksan liiton parlamentin delegaatio oli kaksi päivää aikaisemmin virallisesti pyytänyt Vilhelmiä ottamaan vastaan keisarin tittelin. Julistustilaisuus pidettiin Versailles'n palatsin peilisalissa ja sen luki Otto von Bismarck. Tämän jälkeen Badenin suurherttua ja Vilhelmin vävy, Fredrik I, huusi "kauan eläköön hänen majesteettinsa keisari Vilhelm!"
Fredrik III oli Vilhelm I:n poika ja seurasi isäänsä valtaistuimelle. Hän oli jo tuolloin vakavasti sairas ja hänen valtakautensa kesti vain 99 päivää. Hän kuoli jo 15. kesäkuuta 1888. Tästä syystä vuotta 1888 kutsutaan Saksan historiassa kolmen keisarin vuodeksi.
Vilhelm II oli taas Fredrik III:n poika. Kun hänen isänsä ja isoisänsä olivat molemmat hallinneet samana vuonna Vilhelm II:n lisäksi, ruvettiin vuotta 1888 kutsumaan kolmen keisarin vuodeksi. Vilhelm II luopui kruunustaan 9. marraskuuta 1918 Saksan hävittyä ensimmäisen maailmansodan, jolloin keisarikunnasta tuli nopeasti tasavalta Friedrich Ebertin johdolla.
Luettelo Saksan keisareista
| Keisari | Syntynyt | Kuollut | Valtakausi | Kruununperimys | Dynastia | |
|---|---|---|---|---|---|---|
.jpg)
|
Wilhelm I | 22. maaliskuuta 1797 Kronprinzenpalais, Berliini, Preussin kuningaskunta |
9. maaliskuuta 1888 (90 vuotta) Charlottenburgin linna, Berliini, Saksan keisarikunta |
18. tammikuuta 1871 – 9. maaliskuuta 1888 | Saksan ensimmäinen keisari | Hohenzollern |
(2).png)
|
Fredrik III | 18. lokakuuta 1831 Neues Palais, Potsdam, Preussin kuningaskunta |
15. kesäkuuta 1888 (56 vuotta) Neues Palais, Potsdam, Saksan keisarikunta |
9. maaliskuuta 1888 – 15. kesäkuuta 1888 | Wilhelm I:n poika | Hohenzollern |
.jpg)
|
Wilhelm II | 27. tammikuuta 1859 Kronprinzenpalais, Berliini, Preussin kuningaskunta |
4. kesäkuuta 1941 (82 vuotta) Huis Doorn, Doorn, Alankomaat |
15. kesäkuuta 1888 – 28. marraskuuta 1918 (luopui kruunusta) |
Wilhelm I:n pojanpoika Fredrik III:n poika |
Hohenzollern |
Lähteet
- ↑ Nelsson, Richard: Wilhelm of Prussia proclaimed the first German emperor – archive, 1871 The Guardian. 13.1.2021. Viitattu 12.10.2023. (englanniksi)
- ↑ Proclamation of the German Empire, 1871 Palace of Versailles. 23.8.2018. Viitattu 12.10.2023. (englanniksi)
- ↑ Friedrich I, Grand Duke of Baden Unofficial Royalty. 17.10.2017. Viitattu 12.10.2023. (englanniksi)
- ↑ Das Dreikaiserjahr Kinderzeitmaschine. 2023. Viitattu 12.10.2023. (saksaksi)
- ↑ The Kaiser abdicates The Holocaust Explained. 10.4.1933. Viitattu 12.10.2023. (englanniksi)
- ↑ The House of Hohenzollern today (History of Prussia) Official Website of the House of Hohenzollern. Arkistoitu 14.2.2014. Viitattu 18.6.2014.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Saksan keisari Wikimedia Commonsissa
