Saksanpähkinä

Tässä artikkelissa analysoidaan Saksanpähkinä:n merkitystä nyky-yhteiskunnassa. Saksanpähkinä on ollut toistuva teema eri aloilla politiikasta teknologiaan, mukaan lukien koulutus ja ympäristö. Se on aihe, joka on synnyttänyt keskustelua, kiistoja ja uusia löytöjä vuosien varrella. Saksanpähkinä on osoittautunut perustavanlaatuiseksi ihmisten elämässä, ja se vaikuttaa heidän päätöksiinsä, elämäntapaansa ja tapaansa kohdata päivittäiset haasteet. Tässä artikkelissa tarkastellaan, miten Saksanpähkinä on kehittynyt ajan myötä ja miten se on vaikuttanut yhteiskuntaan. Lisäksi selvitetään Saksanpähkinä:n tulevaisuuden ennusteita ja sen mahdollista vaikutusta jokapäiväiseen elämään.

Saksanpähkinä
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Fagales
Heimo: Jalopähkinäkasvit Juglandaceae
Suku: Jalopähkinät Juglans
Laji: regia
Kaksiosainen nimi

Juglans regia
L.

Katso myös

  Saksanpähkinä Wikispeciesissä
  Saksanpähkinä Commonsissa

Saksanpähkinä eli saksanjalopähkinä (Juglans regia) on kookaslehtinen yksikotinen puu, jonka hede- ja emikukinnot ovat erikseen. Se kasvaa 20 metriä korkeaksi, ja lehvästöstä tulee avoimella paikalla 20 metriä leveä. Saksanpähkinä kasvaa luonnonvaraisena Itä-Euroopasta aina Himalajan vuoristoon ja Kiinaan asti.

Pähkinä

Biologisesti pähkinä on luumarjan siemen eli kivi. Hedelmässä on ohut raakana mehevä osa, joka pähkinän kypsyessä kuivuu pois. Sen kuorikalvosta saadaan väriainetta, ja tuoreet saksanpähkinät värjäävätkin helposti poimijoiden kädet, elleivät nämä käytä suojakäsineitä. Saksanpähkinöissä on paljon rasvaa, myös terveellisiä omega-rasvahappoja. Niitä syödään sellaisenaan mutta käytetään myös ruoanlaitossa, etenkin itämaisissa ruoissa. Saksanpähkinöistä valmistetaan myös öljyä, jota käytetään oliiviöljyn tapaan. Rasvainen saksanpähkinä ei säilykään kovin pitkään pilaantumatta, vaan se härskiintyy helposti.

Esiintyminen

Suomessa saksanpähkinä ei menesty pakkasen vuoksi, vaikka etelärannikolta löytyykin muutamia kitukasvuisia yksilöitä. Sen sijaan eräät muut Juglans-suvun puut ovat Suomessakin suosittuja puistopuita. Toisaalta Himalajalla tiedetään puiden kestäneen jopa –45 °C yli neljän kilometrin korkeudessa. Alueen maanviljelijät ovat onnistuneet myös varttamaan saksanpähkinää muiden jalopähkinöiden juuriin.

Käyttö

Puistopuuna saksanpähkinä on suosittu kookaslehtisen ulkonäkönsä vuoksi, mikä luo tropiikinomaista tunnelmaa. Saksanpähkinän puuta käytetään huonekaluteollisuudessa raaka-aineena ja koristeveistossa.

Saksanpähkinäöljy oli yksi tärkeimmistä öljyistä renessanssin maalareille. Se kuivuu nopeasti eikä kellastu yhtä paljon kuin muut öljyt, esimerkiksi pellavaöljy. Se soveltuu mainiosti öljymaalaamiseen ja pensseleiden puhdistukseen tärpätin tilalle. Härskiintymisen estämiseksi sitä säilytetään valolta suojattuna viileässä.

Ravintosisältö per 100 g

Kuvia

  • Lehtiä ja hedelmä (luumarja).
    Lehtiä ja hedelmä (luumarja).
  • Hedekukkia
    Hedekukkia
  • Hedelmän luu, jonka sisällä on syötävä osa.
    Hedelmän luu, jonka sisällä on syötävä osa.
  • Saksanpähkinä
    Saksanpähkinä

Lähteet

  1. ↑ Juglans regia IUCN Red List of Threatened Species. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. (englanniksi)
  2. ↑ ITIS
  3. ↑ Juglans regia (Arkistoitu – Internet Archive) Dr Clarkia
  4. ↑ Arboretum Mustila koordinoi pähkinäkasvien kasvatuskokeilua keskilaakso.fi. Keskilaakso. Viitattu 3.12.2023.
  5. ↑ Risto Isomäki: ”Jalopähkinät (Juglans spp)”, Puukirja, s. 181–182. Ympäristö ja kehitys ry, 1997. ISBN 951-97061-3-5.
  6. ↑ Graham Oil Tech Stuff Art Purveyors
  7. ↑ Saksanpähkinät fatsecret.fi. Viitattu 13.4.2019.

Aiheesta muualla

Taksonitunnisteet
Enciclo
Wikious
Sapientia
Scientia
Boobota
Anandapedia
Sagapedia
Wikithot