Samuel Morse
Nykymaailmassa Samuel Morse:stä on tullut laajaa yleisöä kiinnostava aihe. Samuel Morse on aihe, joka herättää edelleen keskustelua ja kiistoja, joko yhteiskuntavaikutuksensa, historiallisen merkityksensä tai populaarikulttuuriin kohdistuvan vaikutuksensa vuoksi. Samuel Morse on herättänyt akateemikkojen, asiantuntijoiden, harrastajien ja uteliaiden huomion sen alkuperästä sen kehitykseen nykymaailmassa. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti kaikkia Samuel Morse:een liittyviä näkökohtia ja tarjoamme kattavan ja yksityiskohtaisen yleiskatsauksen, jonka avulla lukija ymmärtää paremmin sen tärkeyden ja merkityksen nykymaailmassa.
| Samuel Morse | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 27. huhtikuuta 1791 Charlestown |
| Kuollut | 2. huhtikuuta 1872 (80 vuotta) New York |
| Kansalaisuus |
 Yhdysvallat |
| Ammatti | Keksijä, taidemaalari |
| Muut tiedot | |
 Nimikirjoitus |
|
|
|
|
Samuel Finley Breese Morse (27. huhtikuuta 1791 Charlestown – 2. huhtikuuta 1872 New York) oli skotlantilais–yhdysvaltalainen keksijä ja taidemaalari. Morse on tunnettu lennättimen ja morseaakkosten kehittämisestä.
Samuel Morse syntyi Charlestownissa Massachusettsissa. Hän oli pastori Jedidiah Morsen ja Elizabeth Ann Breese Morsen perheen ensimmäinen lapsi. Philips Academyn jälkeen Samuel Morse lähti Yalen yliopistoon. Samuel ansaitsi rahaa maalaamalla muotokuvia. Vuonna 1810 hän valmistui Yalesta.
Yliopiston jälkeen Morse omistautui kuvataiteelle. Englannin kuninkaallinen akatemia antoi kunniamaininnan vasta 22-vuotiaan Morsen maalaukselle Kuoleva Herkules, joka tällä hetkellä kuuluu Yalen yliopiston kokoelmiin. Morse perusti ateljeen Broadwaylle New Yorkiin, mutta ajautui rahahuoliin. Niistä huolimatta hän perusti yhdessä muiden taiteilijoiden kanssa sittemmin suureen maineeseen nousseen New Yorkin valtiollisen taideakatemian.
Morse teki vuonna 1832 matkan Eurooppaan taiteilijana, ja paluumatkalla hän kuuli muiden matkustajien keskustelevan sähköstä ja siitä, miten nopeasti sähkö kulkee johdinta pitkin. Morse keksi, että jos johdinta pitkin kulkeva sähkövirta katkaistaan ja kytketään jälleen, syntyy kipinä, ja näiden kipinöiden rytmityksellä voidaan luoda savumerkkejä vastaava kieli. Toimiessaan yliopiston kuvataiteen professorina Morse esitteli lennättimen 1837 ja vuonna 1838 järjestelmän, joka sai nimen Morse-aakkoset.
Morse oli avoimesti antikatolilainen ja kirjoitti New York Observer -lehteen että Itävallan hallitus tukee rahallisesti katolisten maahanmuuttoa Yhdysvaltoihin, jotta katoliset saisivat enemmän päätösvaltaa Yhdysvalloissa.
Lähteet
- ↑ Lindell, Ismo: Sähkön pitkä historia, s. 261–264. "Morsen lennätin". Otatieto, 2009. ISBN 978-951-672-358-0.
- ↑ IEEE: Samuel morse
- ↑ Popp, Georg (toim.): Hengen jättiläiset. WSOY, Helsinki, 1960.
- ↑ TK-Historia 2/2010 s.13.
- ↑ Curran, Thomas J. International Migration Digest, Vol. 3, No. 1, (Spring, 1966), sivut 15–25. Julkaisija The Center for Migration Studies of New York, Inc. Verkkoversio: Jstor.org.
Aiheesta muualla
- Sähköisen median historiaa (Arkistoitu – Internet Archive)
- Ylen elävä arkisto: Lennätin mullisti tiedonvälityksen
| ||||||||||||||||||||||||||
