Nykymaailmassa Schelde on aihe, joka herättää yhteiskunnassa suurta kiinnostusta ja keskustelua. Schelde:stä on tullut erittäin ajankohtainen aihe joko historiallisen merkityksensä, päivittäisen elämän vaikutuksensa tai poliittisten ja yhteiskunnallisten vaikutusten vuoksi. Tässä artikkelissa tutkimme Schelde:een liittyviä eri puolia ja näkökulmia, analysoimme sen merkitystä eri yhteyksissä ja tarkastelemme mahdollisia vaikutuksia tulevaisuuteen. Näillä sivuilla pyrimme valaisemaan Schelde:tä ja tarjoamaan täydellisen ja objektiivisen näkemyksen, joka kutsuu pohtimaan ja keskustelemaan.
Schelde | |
---|---|
Schelde Antverpenissä |
|
Alkulähde | Gouyn lähellä |
Laskupaikka | Pohjanmeri |
Maat | Ranska, Belgia, Alankomaat |
Pituus | 360 km |
Alkulähteen korkeus | 97 m |
Virtaama | 120 m³/s |
Valuma-alue | 21 860 km² |
Scehde |
Schelde (ransk. Escaut) on joki Länsi-Euroopassa. Sen lähde on Pohjois-Ranskassa, josta se virtaa pohjoiseen Belgian halki. Antwerpenin lähistöllä se kääntyy länteen Alankomaiden alueelle, jossa se laskee Vlissingenin kaupungin lähellä Pohjanmereen muodostaen suiston.
Schelde on 360 km pitkä. Se voidaan jakaa kolmeen osaan. Bovenschelde-nimellä kutsutaan osaa, joka virtaa lähteeltä Gentiin, jossa Leiejoki liittyy siihen. Gentistä Antwerpenin läpi Alankomaiden rajalle virtaavaa osaa kutsutaan Zeescheldeksi ja viimeistä osaa Westerscheldeksi. Schelden tärkeimmät sivujoet ovat läntisellä rannalla Scharpe ja Leie sekä itäisellä rannalla Dender ja Rupel.
Schelde virtaa erittäin tiiviisti asutetun alueen läpi, ja se, sen sivujoet ja useat siihen liitetyt kanavat tarjoavat liikenneväylän Flanderin tasangon maanviljelyksille, Belgian tekstiilikeskuksille, Pohjois-Ranskan hiilikaivoksille ja Lille-Roubaix-Tourcoingin teollisuusalueelle. Schelden varren suurimpia kaupunki ovat Cambrai ja Valenciennes Ranskassa sekä Tournai, Oudenaarde, Gent ja Antwerpen Belgiassa.