Seemiläiset kielet
Tässä artikkelissa haluamme syventää Seemiläiset kielet:n aihetta, joka on viime aikoina noussut erittäin tärkeäksi. Seemiläiset kielet:stä on tullut perustavanlaatuinen näkökohta useilla alueilla, olipa kyse sitten yhteiskunnallisesta, poliittisesta, tieteellisestä tai teknologisesta alalla. Sen vaikutus on niin transsendenttinen, että on välttämätöntä käsitellä sen eri ulottuvuuksia ja pohtia sen vaikutusta jokapäiväiseen elämäämme. Tämän analyysin avulla pyrimme hyödyntämään Seemiläiset kielet:n monia särmiä ja korostaa sen merkitystä tiedon rakentamisessa ja päätöksenteossa nyky-yhteiskunnassamme.
Seemiläiset kielet on afroaasialaiseen kielikuntaan kuuluva kieliryhmä. Seemiläisiä kieliä puhuu yli 250 miljoonaa ihmistä Lähi-idässä ja Pohjois- sekä Itä-Afrikassa. Maantieteellisesti seemiläiset kielet ovat afroaasialaisen kielikunnan koillinen ryhmä ja ainoa, jonka kieliä puhutaan Aasiassa. Ryhmän laajimmin puhuttu kieli nykyisin on arabia. Seuraavaksi eniten puhujia on amharalla, heprealla ja tigrinjalla. Maailman kielistä seemiläiset kielet olivat ensimmäisten joukossa joita alettiin kirjoittaa – akkadia kolmannen vuosituhannen puolivälissä eaa. Kieliryhmän nimi juontuu Nooan pojasta Seemistä.
Kielioppi
Seemiläisiä kieliä yhdistää se, että eri sanat koostuvat kolmesta juurikonsonantista. Vokaalit ja erilaiset liitteet muodostavat juuren kanssa eri sanoja. Usein juuret ovat samoja eri kielten välillä.
Luokittelu
Seemiläisten kielten luokittelu ei ole täysin vakiintunut. Alla Huehnergardin ja Rubinin vuonna 2011 julkaistun luokittelun pääkohdat:
- itäseemiläiset
- länsiseemiläiset
- keskiseemiläiset
- etiopianseemiläiset
- nykyeteläarabialaiset
Maltan kieli kuuluu arabian kieliryhmään. Syyrian kieli kuuluu aramealaiseen kieliryhmään.
Lähteet
- ↑ Zuckermann, Ghil'ad (2012), Burning Issues in Afro-Asiatic Linguistics (Arkistoitu – Internet Archive).
- ↑ a b Semitic Glottolog.org. Viitattu 16.10.2014.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Seemiläiset kielet Wikimedia Commonsissa
