Sekatalous
Nykymaailmassa Sekatalous:stä on tullut erittäin ajankohtainen aihe. Koska Sekatalous on vaikuttanut merkittävästi yhteiskunnan eri osa-alueisiin, se on kiinnittänyt lukuisten asiantuntijoiden ja tutkijoiden huomion, jotka ovat yrittäneet ymmärtää sen vaikutusta ja seurauksia. Syntymisestään nykypäivään Sekatalous on synnyttänyt keskustelua, keskustelua ja pohdiskelua eri aloilla, mukaan lukien politiikka, talous, kulttuuri ja teknologia. Tässä artikkelissa tutkimme Sekatalous-ilmiötä perusteellisesti analysoimalla sen alkuperää, nykyistä kehitystä ja mahdollisia tulevaisuuden trendejä.
| Osa artikkelisarjaa |
| Talousjärjestelmät |
|---|
|
Pääsuuntaukset |
|
Aatesuunnan mukaan |
|
Alueittain |
|
Sektoreittain |
|
Omistaminen |
Sekatalous tai puitetalous on talousjärjestelmä, jossa sekä julkinen valta että yksityinen sektori vaikuttavat talouden toimintaan. Sekataloudessa on samanaikaisesti havaittavissa piirteitä sekä keskusjohtoisesta suunnitelmataloudesta että hajautetusta markkinataloudesta. Sekataloudessa jotkut yrityksistä ovat valtion omistuksessa ja toiset taas yksityisessä omistuksessa. Näin ollen voidaankin sanoa, että sekataloudessa yhdistyy sekä kapitalistisia että sosialistisia piirteitä.
Taloussanomien pörssisanaston mukaan taas sekatalous on talousjärjestelmä, joka perustuu markkinatalousjärjestelmään, mutta siinä julkisen sektorin merkitys on suuri ja etujärjestöt säätelevät osaltaan markkinoita.
Sekatalouden kapitalistisia piirteitä ovat yksityisomistus ja markkinamekanismi. Sosialistisia piirteitä taas ovat muun muassa valtion omistamat yritykset ja palveluiden tuottaminen verovaroilla. Laki luo toimintapuitteet taloudelle ja säätelee markkinamekanismia.
Käytännössä lähes kaikki maat ovat sekatalouksia. Sekatalousjärjestelmä on käytössä esimerkiksi Suomessa ja muissa Pohjoismaissa.
Sekatalouden kannattajat yleensä perustelevat sitä puhtaan markkinatalouden ongelmien pienentämisellä, joka samalla kuitenkin mahdollistaa yksityisen omistusoikeuden. Sen vastustajat taas joko pitävät sitä tehottomana liian suuren markkinoiden sääntelyn vuoksi, tai moraalittomana sen markkinatalouskomponentin aiheuttamien luokkaerojen johdosta.
Katso myös
Lähteet
- ↑ Wiberg, Matti: Politiikan sanakirja, s. 484. Toimittanut Kalevi Koukkunen. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Siltala, 2011. ISBN 978-952-234-048-1.
- ↑ Mixed economy businessdictionary.com. Arkistoitu 24.7.2019. Viitattu 24.7.2019. (englanniksi)
- ↑ Mixed economy Merriam Webster. Viitattu 25.4.2016.
- ↑ S-kirjaimella alkavat taloussanat Taloussanomat. Viitattu 25.4.2016.