Nykyään Selkäjänteiset on aihe, joka herättää suurta kiinnostusta ja keskustelua yhteiskunnassa. Syntymisestään lähtien se on vaikuttanut jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin politiikasta viihteeseen. Selkäjänteiset:n kehitystä ovat tutkineet ja analysoineet eri alojen asiantuntijat, jotka pyrkivät ymmärtämään sen vaikutukset ja seuraukset. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Selkäjänteiset:n merkitystä ja relevanssia nykyään sekä sen vaikutusta populaarikulttuuriin ja globaaliin päätöksentekoon.
Selkäjänteiset | |
---|---|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: |
Selkäjänteiset Chordata Bateson, 1885 |
Alajaksot | |
|
|
Katso myös | |
Selkäjänteiset (Chordata) on eläinkuntaan kuuluva pääjakso. Selkäjänteiset määritellään organismeiksi, joilla on ollut selkäjänne ainakin jossain niiden kehityksen vaiheessa.
Selkäjänne on ranka, joka täysin kehittyneenä kattaa suurimman osan ruumiin pituudesta. Näin se jäykistää ruumiin ja antaa tukea liikkuessa.
Selkäjänteisten kolme pääryhmää (alajaksoa) ovat vaippaeläimet, suikulaiset ja selkärankaiset. Eläimet, joiden selkäjänne on jakautunut nikamiin, muodostavat selkärankaisten alajakson.
Selkärankaisiin kuuluvat esimerkiksi ihminen ja kaikki muut nisäkkäät.
Muita selkäjänteisille yhteisiä ominaisuuksia ovat: