Sigrid Undset

Nykymaailmassa Sigrid Undset:stä on tullut erittäin tärkeä ja merkityksellinen aihe. Sigrid Undset kattaa monia näkökohtia sen vaikutuksista yhteiskuntaan sen vaikutuksesta maailmantalouteen. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti roolia, joka Sigrid Undset:llä on jokapäiväisessä elämässämme, tarkastelemme sen eri ulottuvuuksia ja sitä, kuinka ne vaikuttavat jokapäiväisen elämämme eri osa-alueisiin. Lisäksi analysoimme Sigrid Undset:n nykyisiä ja tulevia trendejä sekä sen kehitystä ajan myötä. Epäilemättä Sigrid Undset on aihe, joka ansaitsee huomiomme ja pohdiskelumme, sillä sen merkitys vain kasvaa vuosien myötä.

Sigrid Undset
Sigrid Undset vuonna 1928
Sigrid Undset vuonna 1928
Henkilötiedot
Syntynyt20. toukokuuta 1882
Kalundborg, Tanska
Kuollut10. kesäkuuta 1949 (67 vuotta)
Lillehammer, Norja
Kirjailija
Äidinkielinorja
Palkinnot

Nobel-palkinto Nobelin kirjallisuuspalkinto 1928

Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Sigrid Undset (20. toukokuuta 1882 Kalundborg, Tanska – 10. kesäkuuta 1949 Lillehammer, Norja) oli norjalainen kirjailija. Hän sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 1928.

Elämänvaiheet

Undsetin kotimuseo Bjerkebæk Lillehammerissa.

Sigrid Undset oli tunnetun arkeologin Ingvald M. Undsetin tytär. Isä vaikutti siihen, että tytär kiinnostui jo lapsena keskiajan historiasta. Isän kuoltua Sigrid joutui 17-vuotiaasta lähtien elättämään itsensä Oslossa toimistovirkailijana. Vuonna 1912 hän avioitui taidemaalari Anders Svarstadin kanssa. Liitto päättyi eroon vuonna 1925.

Undset pakeni vuonna 1940 Norjan saksalaismiehitystä Yhdysvaltoihin mutta palasi toisen maailmansodan päätyttyä vuonna 1945.

Tuotanto

Undset kuvaa teoksissaan naisia historian eri vaiheissa. Kirjailijan varhaisimpia töitä oli vuonna 1912 julkaistu novellikokoelma Fattige skjæbner. Se viitoitti tulevienkin teosten teemoiksi naiseen, kotiin, äitiyteen ja lapseen liittyvät asiat. Niinpä Undset katsoi, että onnellisuuden tavoittelu olisi selvimmin mahdollista lapsen välityksellä. Undset tunnusti, että naisten vapautuspyrkimykset ovat oikeutettuja, mutta niiden edelle hän asetti kodin ja lasten tarpeet.

Historiallisissa romaaneissaan Undset pyrki realistisuuteen eikä halunnut verhota keskiaikaa salaperäisyyden hämyyn. Hänen tunnetuin teoksensa Kristiina Lauritsantytär I–III (Kristin Lavransdatter) on sijoitettu 1300-luvun Norjaan. Se kuvaa varakkaan naisen elämää kehdosta hautaan. Ensimmäisessä osassa päähenkilö kamppailee isänsä kanssa päästäkseen naimisiin rakastamansa miehen kanssa, toisessa osassa kuvataan päähenkilön avioliittoa ja kolmannessa osassa tämän vanhenemista ja taistelua ruttoepidemiaa vastaan.

Undset kokeili joissakin teoksissaan (muun muassa Jenny, 1911) modernistien myöhemmin suosimaa tajunnanvirtatekniikkaa. Hän kirjoitti yli 30 teosta. Muun muassa Anna-Maria Tallgren ja Väinö Jaakkola suomensivat niistä useita.

Arvostus

Undset sai vuoden 1928 Nobelin kirjallisuuspalkinnon. Sen perusteena oli hänen teostensa voimakkaat kuvaukset ​​Pohjolan elämästä keskiajalla. Hän myi Nobelin palkintomitalin ja lahjoitti siitä saadut rahat Suomen lasten hyväksi talvisodan aikana.

Norwegian Air Shuttle on maalauttanut Undsetin kuvan yhden Boeing 737-800 -koneensa pyrstöön. Undsetin kuva oli aiemmin myös sittemmin käytöstä poistetun Boeing 737-300 -koneen pyrstössä.

Vuonna 1999 Undset sai kuvansa 500 Norjan kruunun seteliin. Undsetin kuvalla varustettu seteli jäi pois käytöstä vuonna 2019.

Teokset

Boeing 737, jonka pyrstöön Undsetin kuva on maalattu.

Suomennetut teokset

  • Kevät (Våren), suom. Väinö Jaakkola, WSOY 1924 Sarja: Aikamme romaaneja: 6
  • Kristiina Lauritsantytär: 1, Seppele, 2, Emäntä, 3. Risti (Kristin Lavransdatter), suom. Siiri Siegberg, WSOY 1923 Aikamme romaaneja: 12–14
  • Pyhän Halvardin elämä ja ihmetyöt ja Viga-Ljot ja Vidgis, suom. Siiri Siegberg, WSOY 1925
  • Olav Auduninpoika 1–2 (Olav Audunssøn i Hestviken), suom. Siiri Siegberg, WSOY 1926 Sarja: Olavin suku -sarja: 1--2
  • Olavinlapset 1–2 (Olav Audunssøn og hans børn), suom. Impi Sirkka, WSOY 1929 Sarja: Olavin suku -sarja: 4
  • Ida Elisabet (Ida Elisabet), suom. Anna-Maria Tallgren, WSOY 1933
  • Yksitoista vuotta (Elleve aar), suom. Anna Talaskivi, WSOY 1935
  • Jenny (Jenny, 1911), suom. Anna-Maria Tallgren, WSOY 1936
  • Peilikuvia (Splinten av troldspeilet), suom. Anna-Maria Tallgren, WSOY 1938
    • Puoli tusinaa nenäliinoja, myös antologiassa: Maailmankirjallisuuden mestarinovelleja 1, toim. Aulis Ojajärvi WSOY 1961 (6. p. 1990)
    • Rouva Hjelde
    • Selma Broter
    • Simonsen
  • Lannistumaton sydän (Madame Dorothea), suom. Anna-Maria Tallgren, WSOY 1942
Muut novellit

Kaikki teokset

  • 1907: Fru Marta Oulie (romaani)
  • 1908: Den lykkelige alder (novelleja)
  • 1909: Fortællingen om Viga-Ljot og Vigdis (romaani)
  • 1910: Ungdom (runoteos)
  • 1911: Jenny (romaani)
  • 1912: Fattige skjæbner (novelleja)
  • 1914: Våren (romaani)
  • 1915: Fortællinger om kong Artur og ridderne av det runde bord (historia)
  • 1917: Splinten av troldspeilet (romaani)
  • 1917: Tre søstre (esseitä)
  • 1918: De kloge jomfruer (novelleja)
  • 1919: Et kvindesynspunkt (esseitä)
  • 1920 – 1922: Kristin Lavransdatter (romaanitrilogia), («Kransen» (1920), «Husfrue» (1921) ja «Korset» (1922).)
  • 1921: Vårskyer
  • 1925: Sankt Halvards liv, død og jærtegn
  • 1925: Olav Audunssøn i Hestviken (romaani)
  • 1927: Olav Audunssøn og hans barn (romaani)
  • 1927: Katholsk propaganda (esseitä)
  • 1929: Gymnadenia (romaaneja)
  • 1929: Etapper (esseitä)
  • 1930: Den brændende busk (romaani)
  • 1930: Hellig Olav, Norges konge (esseitä)
  • 1932: Ida Elisabeth (romaani)
  • 1933: Etapper. Ny række (esseitä)
  • 1933: To europeiske helgener
  • 1934: Elleve aar (omaelämäkerrallinen romaani)
  • 1936: Den trofaste hustru (romaani)
  • 1937: Norske helgener (historia)
  • 1938: Selvportretter og landskapsbileder (historia)
  • 1939: Madame Dorthea (romaani)
  • 1939: Klosterliv - På pilegrimsferd - Sognekirken (i «Norsk kulturhistorie II»),
  • 1943: Sigurd and his brave companions. A tale of medieval Norway (lastenkirja)
  • 1945: Tilbake til fremtiden (muistelmia)
  • 1947: Lykkelige dager (muistelmia)

Lähteet

  1. ↑ Undset, Sigrid, Kirjasampo, viitattu 20.10.2021
  2. ↑ The Nobel Prize in Literature 1928 The Official Web Site of the Nobel Foundation. Viitattu 2.1.2009. (englanniksi)
  3. ↑ a b c Otavan suuri Ensyklopedia, 10. osa (Turgenev-öljytalous), s. 7490–7491, art. Undset, Sigrid. Otava, 1981. ISBN 951-1-06271-9.
  4. ↑ Oscar norjalaiselle animaatioelokuvalle. Norja.fi (Web Archive 2007).
  5. ↑ WSOY:n Iso Tietosanakirja, osa 10 vuodelta 1997, s. 27.
  6. ↑ Petri Liukkonen: Sigrid Undset (1882-1949) Authors' Calendar. Viitattu 29.5.2013. (englanniksi)
  7. ↑ LN-NGY Norwegian Air Shuttle Boeing 737-8JP(WL) Planespotters.net. Viitattu 15.2.2018. (englanniksi)
  8. ↑ LN-KKN Norwegian Air Shuttle Boeing 737-3Y0 Planespotters.net. Viitattu 15.2.2018. (englanniksi)
  9. ↑ 500-kronorseddel Norges Bank. Viitattu 25.9.2022. (norjaksi)

Aiheesta muualla


Kansainväliset
Kansalliset
Tieteilijät
Taiteenala
Henkilöt
Muut
Enciclo
Wikious
Sapientia
Scientia
Boobota
Anandapedia
Sagapedia
Wikithot