Slaavilaiset kielet
Nykymaailmassa Slaavilaiset kielet:stä on tullut yhä tärkeämpi. Olipa kyseessä henkilökohtainen, ammatillinen tai akateeminen taso, Slaavilaiset kielet:stä on tullut ajankohtainen aihe, joka herättää kiinnostusta ja keskustelua. Teknologinen kehitys, yhteiskunnalliset muutokset, tieteellinen kehitys tai jopa poliittiset tapahtumat ovat osaltaan auttaneet Slaavilaiset kielet:tä ottamaan näkyvän paikan julkisella asialistalla. Tässä artikkelissa tutkimme eri näkökohtia, jotka liittyvät Slaavilaiset kielet:een, analysoimalla sen vaikutuksia, vaikutuksia ja merkitystä nyky-yhteiskunnassa.
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Slaavilaiset kielet on yksi indoeurooppalaisten kielten kieliryhmistä. Slaavilaisia kieliä puhuu satoja miljoonia ihmisiä Keski- ja Itä-Euroopassa, Balkanin niemimaalla sekä Siperiassa. Slaavilaisten kielten yhteinen historiallinen edeltäjä on kantaslaavi, joka puolestaan pohjautuu baltoslaavilaiseen kantakieleen, josta myös balttilaiset kielet ovat kehittyneet. Slaavilaisten kielten puhujia kutsutaan slaaveiksi.
Luokittelu
Slaavilaiset kielet jaetaan itä-, länsi- ja eteläslaavilaisiin kieliin:
Eteläslaavilaiset kielet
Itäslaavilaiset kielet
Länsislaavilaiset kielet
Kirjallisuutta
- Nuorluoto, Juhani: Slaavien kirjalliset traditiot ja kirjakielet: Aatehistoriallisia taustoja, kielellisiä valintoja, identiteettien kehityksiä. Helsinki: Yliopistopaino, 2003. ISBN 951-570-559-2. Verkkoversio.