Smolenskin lento-onnettomuus 2010
Nykymaailmassa Smolenskin lento-onnettomuus 2010:stä on tullut yhä tärkeämpi. Smolenskin lento-onnettomuus 2010:stä on tullut jatkuvan mielenkiinnon ja keskustelun aihe yhteiskunnallisen vaikutuksensa, historiallisen merkityksensä tai kulttuurielämän vaikutuksensa vuoksi. Smolenskin lento-onnettomuus 2010 on jättänyt lähtemättömän jäljen jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin sen alkuperästä tämän päivän kehitykseen. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Smolenskin lento-onnettomuus 2010:n merkitystä ja analysoimme sen vaikutusta eri yhteyksissä. Smolenskin lento-onnettomuus 2010 on edelleen kiinnostava ja merkityksellinen aihe alkuperästään sen muuttumiseen ajan myötä, mikä herättää uteliaisuutta niin tutkijoissa, akateemikoissa kuin harrastajissakin.
| Smolenskin lento-onnettomuus 2010 | |
|---|---|
 Turmakone oli Puolan ilmavoimien Tupolev Tu-154M |
|
| Yhteenveto | |
| Päivämäärä | 10. huhtikuuta 2010 noin kello 10.56 (UTC +4) |
| Onnettomuustyyppi | Lentäjän virhe |
| Tapahtumapaikka | Smolenskin alueella lähellä Smolenskin sotilaslentokenttää Venäjällä. |
| Lähtöpaikka |
 Frederic Chopinin kansainvälinen lentoasema |
| Määränpää |
 Smolenskin lentotukikohta |
| Kuolleita | yhteensä 96 |
| Loukkaantuneita | 0 |
| Eloonjääneitä | 0 |
| Lentokone | |
| Konetyyppi | Tupolev Tu-154M |
| Lentoyhtiö | Puolan ilmavoimat |
| Matkustajia | 89 |
| Miehistöä | 7 |
Smolenskin lento-onnettomuus tapahtui 10. huhtikuuta 2010 lähellä Smolenskin sotilaslentokenttää, joka on Venäjällä Smolenskin alueella neljän kilometrin päässä Smolenskin kaupungista.
Puolan presidenttiä Lech Kaczyńskia ja useita muita korkea-arvoisia puolalaisviranomaisia kuljettanut Tupolev Tu-154M -mallinen kone syöksyi maahan noin kolmen kilometrin päässä kentältä. Kaikki koneessa olleet matkustajat ja miehistön jäsenet kuolivat onnettomuudessa. Koneessa oli venäläisviranomaisten mukaan yhteensä 96 ihmistä, joista matkustajia oli 89 ja miehistön jäseniä 7. Sää oli sumuinen, ja syyksi epäillään ohjausvirhettä. Uutistoimisto Interfaxin kertoman mukaan onnettomuutta seuranneella viikolla myös ensimmäiset tiedot mustien laatikoiden tallenteista sisältävä todistusaineisto osoittaa, että lentäjän virhe johti onnettomuuteen. Turmassa tuhoutunut Tupolev oli valmistettu vuonna 1990 Neuvostoliitossa. Siinä oli ollut aiemmin paljon vikoja ja se oli ollut korjattavana viimeksi vuonna 2009. Konetta oli kuitenkin uudistettu merkittävästi vuoden 2009 lopussa.
Noin kuukausi onnettomuudesta viranomaisten antamien tietojen mukaan turman syynä ei ollut tekninen vika. Mustien laatikoiden tutkimuksissa kävi puolestaan ilmi, että ohjaamossa oli henkilökuntaan kuulumattomia ihmisiä 16–20 minuuttia ennen onnettomuutta. Puolan uutistoimiston mukaan tunnistettu ääni kuuluu Puolan ilmavoimien komentajalle.
Tutkinnan edistyminen vuonna 2011
Tammikuussa 2011 julkaistiin venäläinen tutkimusraportti maahansyöksystä, joka ottaa kantaa mm. ilmavoimien komentajan läsnäoloon ohjaamossa. Tekniseltä kannalta onnettomuuden yksittäinen ja ainoa syy oli koneen päällikön päätös jatkaa laskua ratkaisukorkeuden alle, jossa koneen miehistöllä ei ollut sen enempää maata kuin kenttää tai sen valoja näkyvissä. Tämän lennon tapauksessa ratkaisukorkeus oli 100 metriä, ja päätös jatkaa laskeutumista tämän korkeuden alle ilman visuaalista referenssiä oli yksiselitteisesti vastoin lentäjiä velvoittavia määräyksiä. Tapausta kuvataan tyyppiesimerkkinä englanninkielisestä termistä Controlled flight into terrain, jossa ehjä lentokone on miehistön täydessä hallinnassa, mutta miehistön virheellisestä toiminnasta johtuen törmää maastoon. Yhdessä päämatkustajan odotettavissa olleen kielteisen reaktion kanssa korkeiden virkamiesten läsnäolo ohjaamossa turmahetkellä asetti psykologisen paineen miehistölle, ja näin vaikutti miehistön päätökseen laskeutua olosuhteista huolimatta, venäläistä tutkintakomiteaa johtava Tatjana Anodina kertoo raportissa.
Lopullisen tutkimusraportin taustafaktojen mukaan koko koneen lentävä miehistö oli verrattain kokematon ja rutinoitumaton sekä absoluuttisesti että kyseisellä konetyypillä. Koneen päällikön mittarilentokelpuutukset minimiolosuhteisiin (60 m pysty- ja 800 m vaakanäkyvyys) olivat vanhentuneet (helmikuussa 2010) ja edellinen tarkastuslento vuonna 2008 tehtiin tosiasiallisesti (vastoin asiakirjojen merkintöjä) merkittävästi vaatimuksia paremmissa olosuhteissa.
Smolenskin turmakoneen päällikkö toimi kaksi vuotta aiemmin myös presidentin koneen päällikkönä, kun Georgiaan sotatoimialueelle suuntautunut lento joutui turvasyistä (koneen päällikön päätös) laskeutumaan muualle. Tapausta seurasi julkinen nuhtelu, jossa presidentti uhkasi erottaa lentäjän ilmavoimien palveluksesta.
Koneessa oli 85-henkinen Puolan delegaatio, joka oli matkalla toisen maailmansodan aikana tapahtuneen Katynin joukkomurhan 70-vuotismuistojuhlaan. Onnettomuudessa kuolivat Puolan presidentin lisäksi muun muassa hänen vaimonsa sekä Puolan keskuspankin johtaja Sławomir Skrzypek, Puolan apulaispuolustusministeri ja armeijan esikuntapäällikkö. Gazeta Wyborcza -lehden mukaan Puolan puolustusvoimissa piti olla voimassa sääntö, jonka mukaan koko johto ei saa matkustaa samalla lentokoneella. Kyseinen sääntö oli otettu käyttöön vuonna 2008 sen jälkeen, kun Puolan ilmavoimille kuulunut CASA C-295 -kone joutui lentoturmaan ja kaikki koneessa olleet 20 matkustajaa saivat surmansa.
Merkittäviä turmakoneen matkustajia
Turmakoneen matkustajaluettelon mukaan onnettomuuslennolla olivat mukana muun muassa seuraavat henkilöt:
- Lech Kaczyński, Puolan presidentti
- Maria Kaczyńska, Puolan presidentin puoliso
- Ryszard Kaczorowski, Puolan pakolaishallituksen viimeinen presidentti
- Jerzy Szmajdziński, sejmin eli Puolan parlamentin varapuhemies
- Władysław Stasiak, Puolan presidentinkanslian johtaja
- Aleksander Szczygło, Puolan turvallisuuspalvelun johtaja
- Paweł Wypych, Puolan presidentinkanslian valtiosihteeri
- Mariusz Handzlik, Puolan presidentinkanslian alivaltiosihteeri
- Andrzej Kremer, Puolan varaulkoministeri
- Franciszek Gągor, Puolan armeijan yleisesikunnan päällikkö, kenraali
- Grzegorz Dolniak, sejmin jäsen
- Przemysław Gosiewski, sejmin jäsen
- Izabela Jaruga-Nowacka, sejmin jäsen
- Zbigniew Wassermann, sejmin jäsen
- Leszek Deptuła, sejmin jäsen
- Grażyna Gęsicka, sejmin jäsen
- Sebastian Karpiniuk, sejmin jäsen
- Aleksandra Natalli-Świat, sejmin jäsen
- Arkadiusz Rybicki, sejmin jäsen
- Jolanta Szymanek-Deresz, sejmin jäsen
- Wiesław Woda, sejmin jäsen
- Edward Wojtas, sejmin jäsen
- Janina Fetlińska, senaatin jäsen
- Stanisław Zając, senaatin jäsen
- Janusz Kochanowski, Puolan oikeusasiamies
- Sławomir Skrzypek, Puolan keskuspankin johtaja
- Janusz Kurtyka, historioitsija
- Tadeusz Płoski, piispa
- Piotr Nurowski, Puolan olympiakomitean johtaja
- Ryszard Rumianek, yliopistorehtori
- Krystyna Bochenek, senaatin varapuhemies
- Andrzej Karweta, Puolan merivoimien komentaja
- Andrzej Błasik, Puolan ilmavoimien komentaja
- Włodzimierz Potasiński, erikoisjoukkojen komentaja
- Bronislaw Kwiatkowski, puolustusvoimien operatiivisen osaston johtaja
- Krzysztof Putra, sejmin jäsen
- Tomasz Merta, Puolan kulttuuriministeriön valtiosihteeri
- Miron Chodakowski, Puolan ortodoksisen kirkon arkkipiispa
- Anna Walentynowicz, Solidaarisuuden aktiivi ja symboli.
Katso myös
Lähteet
- ↑ Названа предварительная версия крушения самолета президента Польши Lenta.ru, 2010. (venäjäksi)
- ↑ a b Puolan presidentti kuoli lentoturmassa 10.4.2010. YLE. Viitattu 10.4.2010.
- ↑ Puolan presidentti kuoli lento-onnettomuudessa Venäjällä 10.4.2010. Helsingin Sanomat. Arkistoitu 11.4.2010. Viitattu 10.4.2010.
- ↑ Tutkinta: Lentäjän virhe aiheutti Puolan presidentin lentoturman 15.4.2010. Iltalehti.
- ↑ Puolan presidentin turmakone oli vanha ja huonokuntoinen 10.4.2010. Ilta-Sanomat. Viitattu 10.4.2010.
- ↑ Polish President Lech Kaczynski dies in plane crash 10.4.2010. BBC. Viitattu 10.4.2010.
- ↑ Puolan presidentin turmakoneessa ei vikaa eikä ammuskelua Iltalehti, 7.5.2010.
- ↑ Mystinen lentoturma: Joku tuli ohjaamoon 16 minuuttia ennen putoamista Uusi Suomi, 19.5.2010.
- ↑ Venäjä: Puolan presidentin turmakoneen miehistöä painostettiin Yle, 12.1.2011.
- ↑ Tutkintakomission loppuraportti Internet Archivessa
- ↑ To pierwsza taka katastrofa na swiecie (Arkistoitu – Internet Archive) dziennik.pl, 2008. (puolaksi)
- ↑ Prezydenckim Tu-154 leciały najważniejsze osoby w państwie wiadomosci.gazeta.pl. Viitattu 10.4.2010. (puolaksi)
- ↑ Polish president's plane crashes in Russia: ministry Google. Arkistoitu 13.4.2010. Viitattu 10.4.2010.
Aiheesta muualla
- Russia Todayn kääntämä, Venäjän viranomaisten julkaisema rekonstruktiovideo (englanninkielinen) Youtube
Taban Airin lento 6437 (24.1.) - Ethiopian Airlinesin lento 409 (25.1.) - Trigana Air Servicen lento 168 (11.2.) - Aviastar-TU:n lento 1906 (22.3.) - Smolenskin lento-onnettomuus (10.4.) - Merpati Nusantara Airlinesin lento 836 (13.4.) - Cathay Pacificin lento 780 (13.4.) - Aerounion – Aerotransporte de Carga Unionin lento 302 (13.4.) - Afriqiyah Airwaysin lento 771 (12.5.) - Pamir Airwaysin lento 112 (17.5.) - Air India Expressin lento 812 (22.5.) - Lufthansa Cargon lento 8460 (27.7.) - Airbluen lento 202 (28.7.) - Katekavian lento 9357 (3.8.) - AIRESin lento 8250 (16.8.) - Agni Airin lento 101 (24.8.) - Henan Airlinesin lento 8387 (24.8.) Filairin onnettomuus 2010 (25.8.) - UPS Airlinesin lento 6 (3.9.) - Alrosa Mirny Air Enterprisen lento 514 (7.9.) - Conviasan lento 2350 (13.9.) - Transafrik Internationalin lento 662 (12.10.) - Qantasin lento 32 (4.11.) Aero Caribbean lento 883 (4.11.) - Jahangir Siddiqui Airin onnettomuus 2010 (5.11.) - Tarco Airilinesin onnettomuus 2010 (11.11.) - Sun Wayn lento 4412 (28.11.) - South East Airlinesin lento 372 (4.12.)