Alla esitelty artikkeli käsittelee aihetta Sodan lait, joka tällä hetkellä herättää suurta kiinnostusta ja uteliaisuutta. Sodan lait on ollut keskustelun ja pohdinnan kohteena eri aloilla akateemisesta yhteiskunnalliseen. Kautta historian Sodan lait:llä on ollut merkittävä rooli yhteiskunnan kehityksessä, ja se on vaikuttanut paitsi yksittäisten päätösten lisäksi myös aikakauden kulttuuriin ja arvoihin. Tämän artikkelin avulla pyrimme syventämään tietoa ja ymmärrystä Sodan lait:stä tutkimalla sen eri ulottuvuuksia ja sen vaikutuksia jokapäiväiseen elämään.
Sodan laeilla voidaan tarkoittaa valtioiden sisäisiä sodankäyntiä koskevia lakeja, kansainvälisen oikeuden sodankäyntiä koskevia säädöksiä tai sodankäynnissä ilmeneviä tulkinnanvaraisia lainalaisuuksia. Termi "sodan lait" on monitulkintainen, sillä pelkästään sotaa koskevaa lainsäädäntöä ei ole olemassa.
Sodan lait, käsikirja on Gunnar Rosenin kirjoittama ja Suomen Punaisen Ristin kustantama opetusopas sodan oikeussääntöjen kouluttajille.
Suomen rikoslain 11. luku käsittelee sotarikoksia ja rikoksia ihmisyyttä vastaan. Suomen rikoslakia voidaan siis pitää sodan lakina, sillä lain nojalla lakia rikkonut henkilö voidaan tuomita seuraamukseen. Suomen lainsäädännössä on myös sodankäyntiä koskevia lakeja, kuten valmiuslaki, laki Puolustusvoimista ja laki vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta.
Kansainvälinen oikeus käsittelee valtioiden välisiä suhteita, mukaan lukien sotaa ja rauhaa. Kansainvälistä oikeutta säätelevät tapaoikeus sekä valtioiden kansainväliset sopimukset. Kansainvälisen oikeuden säädöksiä ei ole koottu varsinaiseksi lakikokoelmaksi, joten sodankäyntiä koskevaa kansainvälistä oikeutta ei sinänsä voida pitää sodan lakina.
Kansainvälinen humanitaarinen oikeus on sodankäyntiä säätelevä kansainvälisen oikeuden osa-alue, joka säätelee sodassa tapahtuvaa voimankäyttöä. Kansainvälinen humanitaarisen oikeuden asettamat säädökset sodankäynnille tunnetaan myös nimellä sodan oikeussäännöt. Kansainväliset sodan oikeussäännöt muodostuvat laajasta sopimusverkostosta sekä tapaoikeudesta. Sodan oikeussääntöjä määrittelevät muun muassa YK:n peruskirja, Geneven sopimus lisäpöytäkirjoineen, Haagin sopimukset sekä YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus. Kansainvälisiä sodan oikeussääntöjä koskevat sopimukset ovat nimensä mukaan kansainvälisiä sopimuksia, eivätkä siten varsinaisia sodan lakeja.
Sodankäynnistä on tehty historian saatossa tulkintoja, joita voidaan pitää tietynlaisina sodan lainalaisuuksina tai sodankäynnin lakeina. Sodankäynnin lakeina voidaan pitää esimerkiksi Carl von Clausewitzin määritelmää siitä, että sota on politiikan jatkamista toisin keinoin tai Sunziin teoksessaan Sodankäynnin taito esittämiä aforismeja. Sotataidon oppikirjoissa ja asevoimien ohjesäännöissä esitetään myös tietynlaisia sodankäynnin laina-alaisuuksia, jotka koskevat esimerkiksi sotilasjoukkojen voimasuhteita hyökkäys- ja puolustustaistelussa. Edellä mainittuja sodankäynnin lainalaisuuksia kutsutaan joskus virheellisesti sodan tai sodankäynnin laiksi.