Sognin ja Fjordanen lääni

Nykyään Sognin ja Fjordanen lääni on aihe, joka on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Relevanssillaan ja merkityksellään Sognin ja Fjordanen lääni on herättänyt kasvavaa kiinnostusta eri aloilla politiikasta viihteeseen. Johtuipa yhteiskuntavaikutuksesta tai populaarikulttuurista, Sognin ja Fjordanen lääni on onnistunut asettumaan väistämättömäksi keskustelunaiheeksi. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti kaikkia Sognin ja Fjordanen lääni:n puolia ja analysoimme sen merkitystä ja vaikutusta nykymaailmassa. Valmistaudu uppoutumaan Sognin ja Fjordanen lääni:n kiehtovaan universumiin!

Sognin ja Fjordanen lääni
Sogn og Fjordane fylke
Lippu
Lippu
Vaakuna
Vaakuna
Läänin sijainti Norjassa
Läänin sijainti Norjassa
Valtio Norja
Alue Vestlandet
Hallinto
 – hallinnollinen keskus Leikanger
 – lääninjohtaja Jenny Følling
Pinta-ala 18 619,21 km²
Väkiluku (2016) 109 530
 – väestötiheys 5,88 as./km²
Kielet Uusnorja
Lyhenteet
 – ISO 3166 NO-14
 – NUTS NO052
Läänin internetsivut


Sognin ja Fjordanen lääni (norj. Sogn og Fjordane fylke) on Norjan entinen lääni maan länsiosassa Vestlandetin alueella Atlantin valtameren rannalla. Se rajautui etelässä Hordalandin ja Buskerudin lääneihin, idässä Opplandin lääniin ja pohjoisessa Møren ja Romsdalin lääniin. Sen hallinnollinen keskus on Hermansverkin kylä Leikangerin kunnassa. Läänissä on 109 530 asukasta (vuonna 2016) ja sen pinta-ala on 18 619,21 neliökilometriä.

Maantiede

Sognin ja Fjordane on enimmäkseen harvaan asuttua vuoristoista aluetta. Läänissä sijaitsevassa Breheimenin vuoristossa on Norjan ja koko Manner-Euroopan suurin jäätikkö, Jostedalsbreen. Myös Norjan syvin järvi Hornindalsvatnet ja pisin vuono Sognevuono sijaitsevat läänissä. Lisäksi alueella sijaitsee useita tunnettuja vesiputouksia, joista Ramnefjellsfossen (aiemmalta nimeltään Utigardfossen) mielletään Norjan korkeimmaksi ja maailman kolmanneksi korkeimmaksi putoukseksi. Vettisfossen on myös yksi Norjan korkeimmista vesiputouksista käsittäen 275-metrisen pystysuoran pudotuksen. Molemmat putoukset sijaitsevat Jotunheimenin vuoristossa.

Unescon maailmanperintökohteena tunnettu vuono Nærøyfjord sijaitsee läänin eteläosassa. Lääni käsittää useita saaristoja, kuten esimerkiksi Bulandetin, Bremangerin saaret ja Florøn ympärillä olevat saaret. Norjan läntisin piste Holmebåen sijaitsee Solundin kunnassa. Holmebåenista on noin 300 kilometriä matkaa lännessä sijaitsevien Shetlandsaarten Unstin saarelle.

Maastonmuodot vaihtelevat melkoisesti. Ulompana merenrannikoilla vuoret ovat pääsääntöisesti matalampia, mutta kasvavat kohti sisämaata, jossa huiput ulottuvat paikoin yli 2 000 metrin korkeuteen merenpinnan tasosta. Jyrkistä korkeuseroista sekä korkeaa maastoa halkovista vuonoista johtuen alueen sademäärä on korkea. Lännestä saapuvat matalapaineet kohtaavat vuoristot muodostaen orografisia pilviä ja aiheuttaen vesi- ja lumisateita.

Aluejako

Kunnat

Sognin ja Fjordanen lääniin kuuluu 26 kuntaa:

Perinteiset alueet

Sognin ja Fjordanen lääni jakautui neljään alueeseen (distrikt), jotka vastaavat historiallisia voutikuntia (fogderi) Indre Sogn, Ytre Sogn, Sunnfjord ja Nordfjord. Lääninnimen Fjordane tarkoittaa Sunnfjordia ja Nordfjordia; niiden alue on keskiajalla muodostanut Firdan läänin.

Vaakuna

Lääni sai nykyisen vaakunan 23. syyskuuta 1983. Vaakuna esittää läänin maantieteellisiä piirteitä, sillä sen kolme vasemmalta oikealle päin kapenevaa sinistä aluetta kuvastavat alueen kolmea suurta vuonoa, jotka ulottuvat pitkälle sisämaahan. Nämä kolme vuonoa pohjoisimmasta eteläisimpään ovat Nordfjord, Sunnfjord ja Sognevuono. Vuonot ovat keskeisiä, sillä lähes kaikki läänin kylät ja keskustaajamat sijaitsevat näiden vuonojen rannoilla. Lisäksi läänin nimi perustuu vuonoihin.

Väestö

Sognin ja Fjordanen lääni oli ainoa lääni, jossa uusnorja eli nynorsk oli virallinen kieli kaikissa kunnissa.

Talous

Läänissä oli hiukan teollisuutta, esimerkiksi vesivoimaa ja siitä saatavaa sähköä hyödyntävää alumiiniteollisuutta, mutta maatalous oli leimaa antava elinkeino.

Risteilyalukset kulkevat rannikolla kyyditen jylhiä vuoria ja vuonoja ihailevia turisteja.

Kulttuuri

Läänissä sijaitseva Urnesin sauvakirkko on Unescon maailmanperintökohde.

Lähteet

  1. a b Arealstatistikk for Norge 2014 Kartverket. Arkistoitu 18.11.2015. Viitattu 27.12.2016.
  2. a b Folkemengde og befolkningsendringar, 1. januar 2016 Statistisk sentralbyrå. Viitattu 27.12.2016.

Aiheesta muualla