Sovhoosi
Nykyään Sovhoosi on aihe, joka herättää edelleen kiinnostusta ja keskustelua yhteiskunnassa. Alkuperäistään nykypäivään Sovhoosi on ollut merkittävällä paikalla historiassa, ja se on vaikuttanut kulttuurin, politiikan, tekniikan ja jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Vuosien varrella siitä on tullut tutkijoiden, tutkijoiden ja eri alojen ammattilaisten tutkimisen ja pohdinnan aihe. Tässä artikkelissa tutkimme Sovhoosi:een liittyviä eri näkökohtia sen vaikutuksista yhteiskuntaan sen mahdollisiin tulevaisuuden vaikutuksiin.
Sovhoosi (ven. совхо́з, сове́тское хозя́йство, sovhoz, sovetskoje hozjaistvo, 
совхо́з (ohje) ) eli neuvostotila oli Neuvostoliitossa valtion omistama maatila, erotukseksi kolhoosista, joka periaatteessa toimi osuustoimintaperiaatteella. Sovhoosien työntekijät saivat myös vakituista palkkaa, erotuksena kolhooseihin, joiden jäsenet jakoivat saamansa rahat. Kuten kolhooseissakin, olivat sovhoosien ihmiset sidottuja siihen sovhoosiin, johon he olivat syntyneet.
Vuonna 1990 Neuvostoliitossa oli 25 500 maatilaa, joista sovhooseja 45 %. Tuolloin sovhoosien keskimääräinen pinta-ala oli 153 neliökilometriä, mikä oli kaksi kertaa niin paljon kuin keskimääräisellä kolhoosilla.
Sovhooseja johti valtion nimittämä johtaja ja sovhoosien investoinnit rahoitettiin valtion budjetista. Vaikka sovhooseille maksettiin maataloustuotteista huonommin, niin olivat ne silti paremmassa taloudellisessa tilanteessa kuin kolhoosit.lähde? Tämä oli yksi suurimmista syistä muuttaa huonosti toimivat kolhoosit sovhooseiksi toisen maailmansodan aikana.
Yleisesti sovhooseja väitettiin kolhooseja tuottavammiksi. Tärkeiksi sovhoosit nousivat vehnän, kasvisten ja munien tuotannossa, eikä niinkään lihantuotannossa.
Kun aiemmin automaattinen valtiontuki lakkautettiin Neuvostoliiton mukana, sovhoosit menivät nopeasti konkurssiin.
Israelissa toimivia valtiontiloja kutsutaan nimellä mošav.