Speedway (urheilulaji)

Tässä artikkelissa haluamme syventää Speedway (urheilulaji):n aihetta, joka on viime vuosina noussut merkityksellisemmäksi. Speedway (urheilulaji) on aihe, joka on herättänyt monien ihmisten mielenkiinnon eri aloilla, niin henkilökohtaisella, akateemisella kuin ammatillisella tasolla. Kun Speedway (urheilulaji):n merkitys kasvaa jatkuvasti, on tärkeää ymmärtää sen vaikutukset ja sovellukset nyky-yhteiskunnassa. Tämän artikkelin kautta tutkimme erilaisia ​​näkökulmia ja lähestymistapoja, jotka liittyvät Speedway (urheilulaji):een, tavoitteenamme tarjota täydellinen ja rikastuttava näkemys tästä aiheesta.

Speedway Extraliigaa Yyterin speedwayradalla toukokuussa 2010.

Speedway on moottoripyöräilyssä kilpalaji, jota ajetaan hiekkapintaisilla soikioradoilla. Speedway-pyörissä ei ole jarruja eikä vaihteita. Kaarteissa pyörät laitetaan sivuluisuun vauhdin hidastamiseksi. Suomessa speedway on tällä hetkellä melko pieni laji, mutta esimerkiksi Ruotsissa ja Puolassa kilpailuiden yleisömäärät lasketaan tuhansissa, jopa kymmenissätuhansissa. Speedwayta ajetaan sorapintaisella, laitojen ympäröimällä radalla.

Säännöt lyhyesti

Speedwayn säännöt ovat melko yksinkertaiset. Radalla on yleensä kerrallaan neljä kuljettajaa, jotka tunnistaa paitsi ajoliivin numerosta, myös kypärän tunnusväristä. Tunnusvärit ovat punainen, sininen, valkoinen ja keltainen/musta-keltainen. Kypärän tunnusväri määrää kuljettajan lähtöpaikan henkilökohtaisissa kilpailuissa. Punainen kuljettaja lähtee 1. radalta eli sisäradalta, sininen 2:selta, valkoinen 3:nnelta ja keltainen 4. radalta eli ulkoradalta. Suomen Extraliigassa (nykyään SM-liiga) ajetaan ottelut neljällä joukkueella, jolloin jokaisella joukkueella on ottelun läpi sama tunnusväri. Joukkuekilpailuissa tunnusvärit eivät määrää lähtöpaikkaa. Yhdessä kilpailussa ajetaan 15–25 erää. Yhdessä erässä ajetaan neljä kierrosta ja ensimmäisenä maaliin tullut saa 3 pistettä, toinen 2 pistettä, kolmas yhden pisteen ja neljäs jätetään pisteittä. Yhteispisteet määräävät kilpailun voittajan.

Varusteet

Speedway on melko vaarallinen laji, joten suojien täytyy olla tehokkaat. Selkäsuoja on pakollinen joka kisassa kuten myös kypärä. Speedway-pyörän sekä myös kypärän tulee olla vaatimusten mukaiset, jotta niillä saa ajaa kilpailuissa. Kuljettajilla on oltava myös jonkinlainen rintapanssari sekä kyynär- ja polvisuojat, vaikka niitä ei yleensä tarkistetakaan. Ajosaappaat ovat ajossa pakolliset. Yleensä saappaiden mukana toimitetaan myös pakollinen peltikenkä, joka kiinnitetään vasemman saappaan pohjaan ennen radalle menoa. Sen tarkoitus on suojata saappaan pohjaa ja pitää huoli siitä, että saapas liukuu radan pinnalla. Näiden lisäksi kuljettajat käyttävät ajohaalaria tai ‑pukua. Se voi olla yksi- tai kaksiosainen ja valmistettu kankaasta tai nahasta. Nahasta tehty haalari kestää enemmän, mutta se on hiostava kesällä eikä välttämättä jousta yhtä paljon kuin kangaspuku. Kuljettaja saa kuitenkin päättää, minkälaista ajoasua käyttää. Ennen kisaa suoritetaan katsastus, jossa tarkastetaan speedway-pyörä, lisenssi sekä kypärä ja todetaan, ovatko ne kilpailukelpoisia.

Suomen speedwayradat

Rata Paikkakunta Valmistunut Pituus
Kauniskankaan speedwaystadion Haapajärvi 1995 330 m
Vauhtipuiston speedwaystadion Hyvinkää 1989 340 m
Sotkanpuiston speedwaystadion Kauhajoki 2006 310 m
Kymin kenttä Kouvola 1996 312 m
Pipon speedwayrata Lahti 1980 340 m
Yyterin speedwaystadion Pori 1980 340 m
Routakallion speedwaystadion Seinäjoki 1989 340 m
Varkauden moottoriurheilukeskus Varkaus 1982 312 m
Karhulan moottoriurheilukeskus Kotka 1985 380 m
Kaanaan moottoriurheilukeskus Tampere 1987 380 m

Speedway Grand Prix

Speedwayn maailmanmestaruudesta on ajettu ensimmäisen kerran vuonna 1936; silloin mestaruuden voitti Australian Lione van Praag. Henkilökohtainen maailmanmestaruus ratkaistiin yhdessä MM-finaalissa vuoteen 1994 saakka. Vuonna 1995 käynnistyi Speedway Grand Prix ‑sarja, jossa ajetaan tänä vuonnamilloin? 12 osakilpailua. Speedway Grand Prix sarjaa organisoi brittiläinen BSI Speedway.

GP-sarja Tampereella kausilla 2014–2016

Tampereen Ratinan stadion hyväksyttiin GP sarjan kilpailupaikaksi kausille 2014–2016. Tampereen osakilpailu oli mukana GP-sarjan kisakalenterissa kausilla 2014–2015, mutta vuonna 2016 kilpailua ei ajettu.

GP-sarjan kisaformaatti

Ensin ajetaan 20 alkuerää, sitten kaksi semifinaalia ja finaali, joka ratkaisee kisan voittajan. Jokaisessa alkuerässä voittaja saa 3 pistettä, toinen kaksi pistettä, kolmas yhden pisteen ja neljäs jää pisteittä. Kilpailussa keräämiensä pisteiden perusteella kahdeksan parasta kuljettajaa jaetaan kahteen semifinaaliin, joista kummankin kaksi parasta ajaa sitten finaalissa. Kaikista kahdestatoista osakilpailusta saadut pisteet lasketaan GP-sarjan kokonaispisteisiin, ja kauden aikana eniten pisteitä kerännyt kuljettaja on maailmanmestari.

Katso myös

Lähteet

Viitteet

Aiheesta muualla