Stephen Harper

Tänään haluamme puhua Stephen Harper:stä, aiheesta, joka on herättänyt kiinnostusta ja kiistaa ajan mittaan. Stephen Harper on asia, josta on puhuttu eri alueilla ja joka on synnyttänyt ristiriitaisia ​​mielipiteitä. Kautta historian Stephen Harper on ollut tutkimuksen, keskustelun ja analyysin kohteena, koska sen merkitys ja vaikutus on kiistaton. Tässä artikkelissa tutkimme Stephen Harper:een liittyviä eri näkökohtia sen alkuperästä sen nykyiseen vaikutukseen. Lisäksi pyrimme ymmärtämään Stephen Harper:n tärkeyden ja kuinka se on merkinnyt ennen ja jälkeen eri yhteyksissä. Epäilemättä Stephen Harper on aihe, joka ei jätä ketään välinpitämättömäksi ja joka herättää kiinnostusta myös tulevaisuudessa.

Stephen Harper
Harper vierailulla Meksikossa helmikuussa 2014
Harper vierailulla Meksikossa helmikuussa 2014
Kanadan 22. pääministeri
6.2.2006–4.11.2015
Monarkki Elisabet II
Kenraalikuvernööri Michaëlle Jean
David Johnston
Edeltäjä Paul Martin
Seuraaja Justin Trudeau
Henkilötiedot
Syntynyt30. huhtikuuta 1959
Toronto
Tiedot
Puolue Konservatiivipuolue
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus
Aiheesta muualla
www.stephenharper.com

Stephen Joseph Harper (s. 30. huhtikuuta 1959 Toronto) on kanadalainen poliitikko, joka toimi Kanadan pääministerinä vuosina 2006–2015 ja Kanadan konservatiivipuolueen puheenjohtajana vuosina 2004–2015. Harper on ollut parlamentin jäsen Calgarysta vuosina 1993–1997 edustaen Reformipuoluetta ja vuodesta 2002 edustaen ensin Kanadan allianssia ja myöhemmin konservatiivipuoluetta.

Tausta

Harper syntyi ja kasvoi Torontossa, opiskeli vähän aikaa Toronton yliopistossa, mutta muutti Edmontoniin, josta hän sai töitä tietokoneohjelmoijana Albertan öljyteollisuudessa. Hän suoritti myöhemmin taloustieteen tutkinnon Calgaryn yliopistossa. Harper meni naimisiin Laureen Teskeyn kanssa vuonna 1993. Heillä on kaksi lasta, Benjamin ja Rachel.

Poliittinen ura

Harper oli yksi populistisen Kanadan reformipuolueen (engl. Reform Party of Canada) perustajista professorinsa Preston Manningin kanssa 1987. Harper jätti parlamentin 1997 ja siirtyi lobbausryhmä National Citizens’ Coalitionin palvelukseen. Reformipuolue liittyi 2000 konservatiiviseen Kanadan allianssiin (engl. Canadian Alliance). Vuonna 2002 Harperista tuli puolueen sekä opposition johtaja, ja hän liitti puolueen Kanadan edistyksellisen konservatiivipuolueen (engl. Progressive Conservative Party of Canada) kanssa vuonna 2003 Kanadan konservatiivipuolueeksi.

Kanadan konservatiivipuolueen johtoon Harper valittiin maaliskuussa 2004.

Pääministerinä

Konservatiivipuolue sai Harperin johdolla 124 paikkaa tammikuun 2006 vaaleissa, ja Harper muodosti vähemmistöhallituksen päättäen yli vuosikymmenen liberaalien hallitusvallan. Hallitus on heikoin sitten vuoden 1982 perustuslain jälkeen muodostettu.

Hallitukseensa Harper nimitti ulkomaankauppaministeriksi David Emersonin, joka oli valittu liberaalien edustajana, mutta vaihtoi puoluetta ennen kautensa alkamista. Tämä oli Kanadan historiassa ainutlaatuinen loikkaus.

Harper on lausunut Kanadan olevan osa Yhdysvaltain ohjuskilpeä, jota edellinen pääministeri Paul Martin vastusti. Ensimmäisen merentakaisen matkansa hän teki 11–12. maaliskuuta 2006 Afganistaniin, jossa on ollut kanadalaisjoukkoja vuodesta 2001. Kanada kärsi raskaat tappiot taisteluissa Etelä-Afganistanissa, jossa oli kuollut 77 kanadalaista sotilasta tammikuuhun 2008 mennessä.

Vastustajat syyttivät Harperia "bushilaiseksi" äärimmäisyysmieheksi, joka pyrkisi kumoamaan Kanadan aborttioikeuden ja homoparien avioliitot. Hän osoitti kuitenkin olevansa kovan linjan oikeistolaista maltillisempi, vaikka onkin lausunut haluavansa kumota edellisen liberaalihallituksen kesäkuussa 2005 sallimat homoavioliitot.

Harper herätti huomiota nimittämällä ranskankielistä Québecia "kansakunnaksi" (nation) Lausahduksen jälkeen keskusteltiin siitä, mitä pääministeri tällä tarkoitti, ja hän itse sanoi viitanneen jonkinlaiseen kulttuuriseen omaleimaisuuteen.

Kesäkuussa 2008 Harperin hallitus pyysi anteeksi 1970-luvulle jatkunutta alkuperäisasukkaiden lasten pakkoassimilointia eurooppalaiseen kulttuuriin sisäoppilaitoksissa.

Harperin hallituksen vähemmistö parlamentissa haittasi sen työskentelyä ja oppositio pystyi viivyttämään lainsäädäntöä rajatta. Syyskuussa 2008 hän pyysi kenraalikuvernööriä hajottamaan parlamentin ja uudet vaalit järjestettiin ennenaikaisesti 14. lokakuuta 2008.

Vaaleissa konservatiivit vahvistivat asemiaan (143, ennen 127) ja liberaalit menettivät yhdeksäntoista paikkaa, mutta konservatiivipuolue ei edelleenkään saanut enemmistöä parlamenttiin, ja oltiin samassa tilanteessa kuin edellisten vaalien jälkeen. Harperia arvosteltiinkin siitä että vaalit tulivat maksamaan 300 miljoonaa dollaria.

Vaalien jälkeen parlamentissa koottiin historiallinen liittouman pääministerin erottamiseksi ja muiden puolueiden muodostaman koalition nostamiseksi valtaan. Parlamentin oli tarkoitus äänestää hallituksen luottamuksesta maanantaina 8. joulukuuta. Harper pyysi 4. joulukuuta kenraalikuvernööri Jeania lähettämään parlamentin lomalle, jotta luottamuslauseäänestystä ei voitaisi pitää. Tauko parlamentin toiminnassa jatkui 26. tammikuuta 2009 asti.

Harperin hallitus kaatui 25. maaliskuuta 2011 epäluottamuslauseeseen, ja hän jätti eronpyyntönsä kenraalikuvernööri David Johnstonille.

Lähteet

  1. Canada in Afghanistan CBC News. Viitattu 11.10.2008. (englanniksi)
  2. Commons to revisit same-sex vote
  3. PM says Quebec 'nation in Canada' BBC News. Viitattu 11.10.2008. (englanniksi)
  4. Kanada saa taas konservatiivien vähemmistöhallituksen ts.fi. 16.10.2008. Turun Sanomat. Viitattu 16.10.2008.
  5. http://www.bbc.co.uk/news/world-us-canada-12865339

Aiheesta muualla