Nykymaailmassa Stroganov (ruokalaji) on ottanut perustavanlaatuisen roolin yhteiskunnassa. Olipa kyseessä henkilökohtainen, ammatillinen tai akateeminen taso, Stroganov (ruokalaji) on vaikuttanut merkittävästi tapaamme elää, työskennellä ja olla yhteydessä muihin. Siksi on erittäin tärkeää ymmärtää täysin, mikä rooli Stroganov (ruokalaji):llä on jokapäiväisessä elämässämme ja kuinka voimme hyödyntää sitä parhaalla mahdollisella tavalla. Tässä artikkelissa tutkimme Stroganov (ruokalaji):een liittyviä eri näkökohtia sen alkuperästä sen kehitykseen ja sen vaikutuksiin nykymaailmassa. Lisäksi analysoimme mahdollisia mahdollisuuksia ja haasteita, joita Stroganov (ruokalaji):n läsnäolo yhteiskunnassamme aiheuttaa.
Stroganov (myös Stroganoff) eli stroganovinpihvi on venäläistä alkuperää oleva ruokalaji. Sen perusraaka-aineet ovat voissa paistetut naudanlihakuutiot, jotka tarjoillaan paprikan, sipulin, tomaatin ja suolakurkun kanssa kermakastikkeessa. Ruoasta on tosin olemassa useita hyvinkin erilaisia versioita kuten nakkistroganov.
Ruokalaji on nimetty venäläisen Stroganov-kreivisuvun mukaan, mutta yhteisymmärrykseen ei ole päästy siitä, onko ruokalaji keksitty ranskalaisen kokin Charles Brièren, diplomaatti, kenraali, Pavel Alexandrovitš Stroganovin vai Elena Ivanovna Molokhovetšin toimesta. Brière toimi mahdollisesti Stroganov-suvun kokkina Stroganovin palatsissa Pietarissa. Toisen teorian mukaan ranskalainen kokki Andre Dupont olisi kehittänyt ruokalajin kreivi Alexander Grigorievitš Stroganoville. Ensimmäinen kirjallinen maininta ruokalajista on Elena Ivanovna Molokhovetšin reseptikirjassa vuodelta 1871. Ruokalaji kehitettiin keisarillisen Venäjän yläluokan jäsenille, koska raaka-aineet olivat kalliita. Venäläisen historiankirjoituksen mukaan kokki Dupont loi ruokalajin kreivi Alexander Grigorievitš Stroganoville.