Substantiivi

Tässä artikkelissa tutkimme Substantiivi:n vaikutusta nyky-yhteiskuntaan. Perustamisestaan ​​nykypäivään Substantiivi on ollut ratkaisevassa roolissa monilla modernin elämän osa-alueilla. Yksityiskohtaisen analyysin avulla tutkimme, kuinka Substantiivi on muokannut havaintojamme, muuttanut vuorovaikutustamme ja määritellyt uudelleen ymmärryksemme ympäröivästä maailmasta. Näillä sivuilla löydämme Substantiivi:n eri puolia ja sen vaikutuksen sellaisilla aloilla kuin kulttuuri, tekniikka, politiikka ja talous. Lisäksi tutkimme Substantiivi:n mahdollisia tulevia vaikutuksia jatkuvasti kehittyvässä maailmassa.

Substantiivit eli nimisanat ovat yksi sanaluokista. Substantiivi ilmaisee asiaa tai esinettä ja suomessa sitä taivutetaan sijamuodoissa, luvuissa ja omistusliitteitä liittämällä, minkä lisäksi voidaan lisätä liitepartikkeleita. Suomessa substantiivi kuuluu nomineihin. Muissa kielissä substantiivia voidaan taivuttaa myös esimerkiksi suvussa eli genuksessa. Esimerkiksi saksassa jokaisella substantiivilla on suku ja sen mukainen artikkeli, jota taivuttamalla ilmaistaan sanan sijamuoto. Saksassa nämä artikkelit ovat yksikössä der (maskuliini), das (neutri) ja die (feminiini) sekä monikossa pelkkä die. Joissain kielissä substantiiveihin voidaan myös liittää verbien taivutuspäätteitä.

Substantiivit jaetaan yleisnimiin (appellatiivit) ja erisnimiin (proprit). Erisnimi viittaa yksilöityyn henkilöön, olioon, asiaan tai esineeseen. Yleisnimi puolestaan viittaa henkilöihin, olioihin, asioihin tai esineisiin lajinsa edustajana. Yleisnimi siis luokittelee, esimerkiksi vuoristo, kun taas erisnimi yksilöi, esimerkiksi Kalliovuoret.

Yleisnimet voidaan edelleen jakaa laskettaviin ja ei-laskettaviin. Laskettavat yleisnimet viittaavat yksilöihin tai yksittäisiin asioihin/esineisiin, kun taas ei-laskettavat viittaavat yleensä aineisiin tai abstraktioihin, joita ei voi laskea. Laskettavia substantiiveja on esimerkiksi koira, joiden lukumäärä voidaan todeta. Ei-laskettaviin aine- ja abstraktisanoihin kuuluvat esimerkiksi maito tai matematiikka.

Katso myös

Lähteet

  • Ainiala, Terhi & Saarelma, Minna & Sjöblom, Paula: Nimistötutkimuksen perusteet. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2008. ISBN 978-951-746-992-0.

Viitteet

  1. Ainiala-Saarelma-Sjöblom 2008, 12