Tässä artikkelissa perehdymme Suceava:n aiheeseen ja tutkimme sen eri puolia ja sen merkitystä nykyään. _Var1 on aihe, joka on herättänyt suurta kiinnostusta eri aloilla tieteestä populaarikulttuuriin ja sen vaikutus yhteiskunnallisesti on ollut merkittävä. Kautta historian Suceava:llä on ollut keskeinen rooli ihmisten elämässä, ja se on vaikuttanut heidän päätöksiinsä, uskomuksiinsa ja heidän tapaansa olla vuorovaikutuksessa ympäröivän maailman kanssa. Lisäksi Suceava on ollut keskustelun ja analyysin kohteena useaan otteeseen, mikä on osaltaan rikastanut ymmärrystämme tästä erityisestä ongelmasta. Seuraavilla riveillä tarkastelemme yksityiskohtaisesti Suceava:n eri näkökohtia ja niiden merkitystä nykyisessä kontekstissa.
Suceava | |
---|---|
Suceavaa ilmasta nähtynä. |
|
vaakuna |
|
Suceava |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio | Romania |
Piirikunta | Suceava |
Ensimmäinen asiakirjamaininta | 1388 |
Hallinto | |
– Pormestari | Ion Lungu |
Pinta-ala | |
– Kokonaispinta-ala | 52 km² |
Korkeus | 270–435 m |
Väkiluku (2011) | 86 282 |
– Väestötiheys | 2 032 as./km² |
Aikavyöhyke | UTC+2 |
– Kesäaika | UTC+3 |
Suceava (, puol. Suczawa, unk. Szucsáva, ukr. Сучава, jidd. שאַץ ) on kaupunki Etelä-Bukovinassa, Romanian koillisnurkassa. Se on samannimisen piirikunnan keskuskaupunki. Vuonna 2011 Suceavassa oli 86 282 asukasta.
Dimitrie Cantemirin mukaan Suceavan nimi on unkarilaista alkuperää ja tulee vanhentuneesta nimityksestä Szűcsvár, joka tarkoittaa nahkureiden kaupunkia. Vanhemman teorian mukaan nimi tulee Suceavajoesta. Suceava oli pitkään Moldavian ruhtinaskunnan pääkaupunki. Moldavian hallitsijat asuivat Suceavassa vuosina 1388–1565, kunnes ruhtinas Alexandru Lăpușneanu siirsi pääkaupungin Iașiin. Vuosina 1775–1918 kaupunki kuului Itävaltaan, kunnes se ensimmäisen maailmansodan jälkeen liitettiin Romanian kuningaskuntaan.
Pyhän Yrjön kirkko Suceavassa on yksi Unescon maailmanperintökohteeksi luokitelluista Pohjois-Moldavian maalatuista kirkoista.