Sund
Nykymaailmassa Sund:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe laajalle ihmisjoukolle. Alan asiantuntijoista yleistä tietoa etsiviin Sund on aihe, joka on kiinnittänyt monien huomion. Koska Sund:llä on ollut kasvava vaikutus yhteiskunnan eri osa-alueisiin, on tärkeää ymmärtää paremmin sen merkitystä ja sitä, miten se vaikuttaa suoraan elämäämme. Tässä artikkelissa tutkimme eri näkökohtia, jotka liittyvät Sund:een, tavoitteenamme tarjota laajempi ja kattavampi näkemys tästä aiheesta, joka on herättänyt niin paljon keskustelua ja kiinnostusta nykyään.
| Sund | |
|---|---|
 |
 |
|
sijainti |
|
| Sijainti | |
| Maakunta | Ahvenanmaan maakunta |
| Seutukunta | Ålands landsbygd |
| Kuntanumero | 771 |
| Hallinnollinen keskus | Björby |
| Perustettu | – |
| Pinta-ala ilman merialueita |
112,49 km² 290:nneksi suurin 2022 |
| Kokonaispinta-ala |
184,42 km² 288:nneksi suurin 2022 |
| – maa | 108,20 km² |
| – sisävesi | 4,29 km² |
| – meri | 71,93 km² |
| Väkiluku |
995 294:nneksi suurin 31.12.2023 |
| – väestötiheys | 9,20 as./km² (31.12.2023) |
| Ikäjakauma | 2020 |
| – 0–14-v. | 15,5 % |
| – 15–64-v. | 58,3 % |
| – yli 64-v. | 26,2 % |
| Äidinkieli | 2022 |
| – suomenkielisiä | 4,4 % |
| – ruotsinkielisiä | 88,4 % |
| – muut | 7,2 % |
| Kunnallisvero |
19,00 % 4:nneksi suurin 2024 |
| Kunnanjohtaja | Christina Nukala-Pengel |
| www.sund.ax | |
Sund on Suomen kunta, joka sijaitsee Ahvenanmaan maakunnassa Ahvenanmantereen itäosassa. Sundissa oli 31. joulukuuta 2023 995 asukasta. Sundin pinta-ala on maanmittauslaitoksen 1. tammikuuta 2022 tehtyjen mittausten mukaan 184,42 km², josta 108,20 km² on maata, 4,29 km² sisävesialueita ja loput 71,93 km² merivesialueita. Sundin naapurikunnat ovat Finström, Jomala, Lemland, Lumparland, Saltvik ja Vårdö. Kunta on yksikielisesti ruotsinkielinen ja 88,4 prosenttia sen asukkaista puhuu äidinkielenään ruotsia. Suomenkielisiä on vain 4,4 prosenttia. Sund on Suomen kolmanneksi ruotsinkielisin kunta.
Sundin vaakunan on suunnitellut Matts Dreijer ja se on vahvistettu vuonna 1951.
Historia
Ensimmäiset merkit ihmiselämästä Sundissa ovat peräisin pronssikaudelta, mutta pysyvä asutus syntyi Ruotsista käsin vasta 500-luvulla ajanlaskun alun jälkeen. Kylännimi Finby viittaa kuitenkin ainakin osittaiseen suomalaisasutukseen. Vuoden 1571 hopeaveroluettelossa mainittiin Sundissa olleen 125 veroa maksanutta talonpoikaa, mistä on arvioitu väestön olleen tuolloin noin 900 henkeä. Sundin seurakunta mainitaan itsenäisenä jo vuonna 1352. Siitä erosivat Kumlinge 1400-luvulla ja Vårdö vuonna 1866. Nyttemmin Sundin ja Vårdön seurakunnat ovat jälleen yhdistyneet.
Sundin keskiaikainen kivikirkko on rakennettu 1200-luvun lopussa tai viimeistään ennen vuotta 1310
Kastelholman linnaa alettiin rakentaa 1300-luvun loppupuolella, ja siitä tuli Ahvenanmaan hallintokeskus. Juhana herttua oleskeli linnassa 1500-luvulla kolmeen otteeseen ja piti siellä myös veljeään Eerik XIV ja tämän vaimoa Kaarina Maununtytärtä vankina syksyllä 1571. Linna menetti merkityksensä vuoden 1634 lääniuudistuksessa, ja vaurioitui entisestään vuoden 1745 tulipalossa.
Kun Venäjä oli saanut Suomen 1808 Suomen sodassa, se halusi vahvistaa uuden länsirajansa puolustusta. Sundiin rakennettiin Bomarsundin linnoitus vuosina 1832–1854. Kun alkanut Krimin sota laajeni vuonna 1854 Itämerelle Oolannin sodaksi. Tuolloin Bomarsundin linnoitus oli vasta puolivalmis. Linnoitus antautui, ja tuhottiin koska brittiläisten etujen mukaista oli estää venäläisten sotilaallinen toiminta saarilla. Krimin sodan vuonna 1856 päättäneeseen Pariisin rauhansopimukseen otettiin määräys, ettei Ahvenanmaata saa linnoittaa.
Maantiede
Sundin asutus sijaitsee hajallaan kunnan alueella eikä selkeää kuntakeskusta ole. Suurimpia kyliä ovat Björby, jossa sijaitsee kunnantoimisto, sekä Finby, Högbolstad, Kulla ja Tosarby. Kirkko sijaitsee melko yksinäisellä paikalla päätie 2:n ja Björbyn välillä. Naapurikunnista Sundilla on maarajaa vain Saltvikin kanssa. Lumparnin selältä pistää pitkä kapea lahti Kastelholman linnan ja Sundin kirkon ohi syvälle kunnan sisään. Lahden pohjukan ja Vargatanselän välillä on vain noin kilometrin levyinen kannas. Sundin alueella sijaitsee muutama pieni järvi, jotka sijoittuvat enimmäkseen kunnan pohjoisosaan. Siellä sijaitsee myös kunnan korkein maastonkohta, 78 metrin korkeudelle merenpinnasta ulottuva Stenrösberget.
Sundin halki kulkee päätie 2 Maarianhaminasta Prästöhön, josta on lossiyhteys Vårdön puolelle. Tien linjaus noudattelee vielä nykyisinkin suurelta osin historiallisen, Ahvenanmaan poikki kulkeneen Suuren Postitien reittiä. Postitie jatkui Bomarsundin laiturista Vargatanselän yli Vårdön puolelle Vargatan laituriin. Sundista on noin 25 kilometrin matka Maarianhaminaan ja vajaan kymmenen kilometrin matka maakunnan pohjoisosan keskustaajamaan Finströmin Godbyhyn.
Sundin kunnan alueella sijaitsevat Kastelholman linna sekä Bomarsundin linnanrauniot. Sundin kirkko on 1200-luvulta. Sundin kulttuurimaisema valittiin vuonna 1993 yhdeksi Suomen kansallismaisemista.
Sundissa on Prästgårdenin Natura-alue sekä kolme muuta luonnonsuojelualuetta: Lillnäsberget-Tingö Kastelholmin eteläosassa, sekä Gunnarsby ja Löfvik Östra Kyrkosundetin etelärannalla.
Kylät
Kunnassa on 28 kylää: Berg, Björby, Bomarsund, Brändbolstad, Domarböle, Finby, Gesterby, Gunnarsby, Hulta, Högbolstad, Jussböle, Kastelholm; Kulla, Lappböle, Lövvik, Mångstekta, Persby, Prästgården, Rosenberg, Sibby, Smedsböle, Strömbolstad, Sundby, Svensböle, Tosarby, Tranvik, Träsk ja Vivasteby.
Talous
Pääosa Sundin asukkaista on vanhastaan saanut toimeentulonsa maa- ja metsätaloudesta sekä kalastuksesta, mutta matkailun vilkastuessa palvelujen osuus elinkeinorakenteesta on noussut voimakkaasti.
Vuonna 2015 kunnassa oli 232 työpaikkaa. Niistä 12 % oli alkutuotannossa (maa-, metsä- ja kalataloudessa), 70 % palveluissa ja 12 % jalostuksessa.
Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat jätteen käsittelyä ja loppusijoitusta tekevä Delfensdal Kom Ab, tekstiilialan yritys Capinova ja puutarha- ja pihatöitä tekevä Drängarna Åland.
Väestö
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Vuoden 2017 taajamarajauksen mukaan Sundissa ei ole lainkaan taajamia. Vuoden 2017 lopussa Sundissa oli 1 031 asukasta, joista 1 019 asui haja-asutusalueilla ja 12:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa.
Seurakunnat
Vuoden 2018 aluejaon mukaan Sundissa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:
Seurakunta toimii myös Vårdön kunnan alueella.
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Sundin alueella toimii Turun ortodoksinen seurakunta.
Entiset seurakunnat
Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Sundin kunnan nykyisellä alueella.
- Sund församling (liitetty jossain vaiheessa Sund-Vårdö församlingiin)
Nähtävyyksiä
- Sundin kivikirkko
- Kastelholman linna
- Bomarsundin rauniot
- Ulkomuseo Jan Karlsgården ja vankilamuseo Vita Björn
- Ahvenanmaan valokuvausmuseo
- Sundin kulttuurimaisema
Tunnettuja sundilaisia
- Georg August Wallin (1811–1852), tutkimusmatkailija ja kieltentutkija
Katso myös
Lähteet
- ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
- ↑ a b Väkiluku kasvoi eniten Uudellamaalla vuonna 2023 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 26.1.2024.
- ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
- ↑ a b Väestörakenne 26.5.2022. Tilastokeskus. Viitattu 12.9.2023.
- ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
- ↑ Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1980, s. 171. Otava 1979, Helsinki.
- ↑ a b Hannu Tarmio, Marketta Heinonen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa 7: Maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, s. 163−167. Porvoo: WSOY, 1978. ISBN 951-0-06467-X.
- ↑ Otavan iso tietosanakirja, osa 8, palsta 295, 1964, Helsinki.
- ↑ Hiekkanen, Markus: Suomen keskiajan kivikirkot, s. 414–419. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 978-951-746-861-9.
- ↑ Historia Kastelholms slott. Ålands landskapsregering. Viitattu 19.9.2013.
- ↑ Robins G: Bomarsund - imperiumin etuvartio 2004. Ahvenanmaan maakuntahallituksen Museovirasto. Viitattu 12.12.2013.
- ↑ Fredad natur (myös linkitetys kuvaukset ja kartta) Älands landskapsegering. Viitattu 27.1.2018. (ruotsiksi)
- ↑ Invånarantalet i byar och stadsdelar 1990–2012 (XLS) Ålands statistik- och utredningsbyrå (ÅSUB). Arkistoitu 6.7.2015. Viitattu 18.4.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Kuntien avainluvut Tilastokeskus. Viitattu 26.1.2018.
- ↑ Alueen Sund yhteisöverotiedot Yle. Viitattu 20.1.2018.
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 8.1.2018.
- ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 6.12.2018.
- ↑ a b Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
- ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/turun-ortodoksinen-seurakunta
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Sund Wikimedia Commonsissa
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| ||||||