Suomalais-saamelaiset kielet

Aiheesta Suomalais-saamelaiset kielet keskustellaan laajasti nyky-yhteiskunnassa, ja se on useiden tutkimusten ja keskustelujen kohteena. Jo useiden vuosien ajan Suomalais-saamelaiset kielet on ollut inspiraation ja pohdinnan lähde monille, eikä sen merkitys ole vähentynyt ajan myötä. Tässä artikkelissa käsittelemme eri näkökohtia, jotka liittyvät Suomalais-saamelaiset kielet:een, tutkimalla sen vaikutusta jokapäiväiseen elämään, sen merkitystä akateemisessa maailmassa ja sen vaikutusta populaarikulttuuriin. Näillä sivuilla analysoimme erilaisia ​​näkökulmia ja mielipiteitä Suomalais-saamelaiset kielet:stä, jotta voimme valaista tätä aihetta ja edistää sen ymmärtämistä.

Suomalais-saamelaisten kielten puhuma-alueet, pois lukien meänkieli ja liivi.

Suomalais-saamelaiset kielet on uralilaiseen kielikuntaan kuuluva kieliryhmä, jonka osia ovat itämerensuomalaiset kielet sekä saamelaiskielet. Sitä vastaavan suomalais-saamelaisen välikantakielen asema välikantakielenä uralilaisten kielten polveutumisessa on nykyisessä tutkimuksessa kiistanalainen.

Yhdessä volgalaiskielten kanssa ryhmä on muodostanut uralilaisten kielten perinteisessä binäärisessä sukupuuluokittelussa suomalais-volgalaisten kielten ryhmän, mutta nykyinen tutkimus ei enää pidä sen paremmin volgalaisia kuin suomalais-volgalaisiakaan kieliä yhteisen kantakielen muodostaneena kieliryhminä vaikka käsitteitä voidaankin käyttää alueellisina nimityksinä. Itämerensuomalaisten kielten yhteyden volgalaiskieliin arvellaan katkenneen viimeistään vuoden 1000 paikkeilla, kun venäläisasutus levittäytyi pohjoiseen.

Luokittelu

Suomalais-saamelaiset kielet jaetaan itämerensuomalaisiin ja saamelaisiin kieliin.

Itämerensuomalaiset kielet

Saamelaiskielet

Lähteet

  1. Sammallahti, Pekka 1998: Historical phonology of the Uralic Languages. The Uralic languages. (toim. Sinor, Denis). Brill, Leiden.
  2. Itkonen, Terho 1997: Reflections on Pre-Uralic and the ’Saami-Finnic protolanguage’. – Finnisch-Ugrische Forschungen 54.