Nykymaailmassa Suomen Nato-jäsenyys:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe laajalle ihmisjoukolle. Suomen Nato-jäsenyys on kiinnittänyt yksilöiden ja organisaatioiden huomion maailmanlaajuisesti sen vaikutuksista yhteiskuntaan sen vaikutuksista talouteen ja henkilökohtaiseen tasoon. Monimutkaisuudellaan ja monimuotoisuudellaan Suomen Nato-jäsenyys on synnyttänyt keskustelua ja pohdiskelua eri aloilla, synnyttäen loputtomasti mielipiteitä ja lähestymistapoja aiheesta. Tässä artikkelissa tutkimme Suomen Nato-jäsenyys:n eri puolia ja sen vaikutusta jokapäiväiseen elämäämme erityisistä näkökulmista laajempiin näkökulmiin.
Suomen Nato-jäsenyys alkoi, kun Suomi hyväksyttiin sotilasliiton jäseneksi 4. huhtikuuta 2023.
Suomi haki Pohjois-Atlantin puolustusliitto Naton täysjäseneksi toukokuussa 2022. Jäsenyys vahvistui, kun Turkin ulkoministeri Mevlüt Çavuşoğlu toimitti Yhdysvaltain ulkoministerille Antony Blinkenille Suomen Nato-jäsenyyden ratifiointipäätöksen Naton 30 jäsenmaasta viimeisenä. Suomen ulkoministeri Pekka Haavisto allekirjoitti ja luovutti Suomen liittymiskirjan Blinkenille samana päivänä. Nato-jäsenyys päätti Suomen pitkäaikaisen sotilaallisen liittoutumattomuuden.
Suomi hyväksyttiin Naton jäseneksi 4. huhtikuuta 2023. Suomen ulkoministeri Pekka Haavisto allekirjoitti Suomen liittymiskirjan noin kello 14 Suomen aikaan Naton päämajassa Brysselissä. Liittymiskirja luovutettiin vähän yli tuntia myöhemmin, kello 15.45, Yhdysvaltojen ulkoministerille Antony Blinkenille, minkä myötä Suomesta tuli Naton jäsenmaa. Liittymiskirjan luovutuksen jälkeen Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg ja Suomen presidentti Sauli Niinistö pitivät erikseen lyhyet puheet, minkä jälkeen Suomen lippu nostettiin salkoon Naton päämajan ulkopuolella kello 16.50 Maamme-laulun soidessa.
Suomessa samaan aikaan nostettiin Naton lippuja lipputankoihin Suomen ulkoministeriön edustalla. Sauli Niinistö myös julkaisi Nato-jäsenyyteen liittyvän lausunnon, jossa hän totesi, että Suomen sotilaallisen liittoutumattomuuden aikakausi päättyy.
Venäjä on suhtautunut kielteisesti Suomen Nato-jäsenyyteen. Venäjän presidentin tiedottajan Dmitri Peskovin mukaan se loukkaa Venäjän turvallisuutta ja Venäjän on pakko ryhtyä vastatoimiin. Puolustusministeri Sergei Šoigun mukaan Suomen liittyminen Natoon loi uhan konfliktin laajenemisesta.
Liittymispäivänä eduskunnan, pääministerin, VTT:n ja HSL:n verkkosivuja vastaan kohdistettiin palvelunestohyökkäykset, mutta tilanne normalisoitui illalla. Hyökkäyksen oli vihjannut tehneensä venäläinen hakkeriryhmä. Myös Ylen verkkosivuihin kohdistui hyökkäys.
|
|