Nykymaailmassa Suomen kielen lautakunta on aihe, joka on herättänyt monien ihmisten huomion eri aloilla. Politiikasta tieteeseen, viihteen ja teknologian kautta Suomen kielen lautakunta on asettanut itsensä keskustelu- ja keskustelupisteeksi yhteiskunnassa. Tämä aihe vaikuttaa ihmisten jokapäiväiseen elämään ja on herättänyt kasvavaa kiinnostusta ymmärtää sen pitkän aikavälin vaikutukset ja seuraukset. Tässä artikkelissa tutkimme Suomen kielen lautakunta:een liittyviä eri näkökohtia sen alkuperästä sen vaikutukseen populaarikulttuuriin, jotta voimme tarjota kattavan yleiskatsauksen tästä kiehtovasta aiheesta.
Suomen kielen lautakunta on Kotimaisten kielten keskuksen yhteydessä toimiva suomen kielenhuollon asiantuntijaelin. Lautakunta koostuu 4–8 jäsenestä, jotka keskuksen johtaja kutsuu lautakuntaan kolmivuotiskausiksi. Yksi lautakunnan jäsenistä kuuluu tutkimuskeskuksen henkilökuntaan. Toiminnasta on linjattu valtioneuvoston asetuksella.
Lautakunta päättää suomen kielen käyttöön liittyvistä yleisistä ja periaatteellisista suosituksista ja esittää kannanottoja kielenkäytöstä ja kielipolitiikasta. Lautakunnan käsittelyyn tulee asioita Kielitoimiston ja Kielitoimiston sanakirjan aihepiireistä. Sen edeltäjiä ovat Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kielivaliokunta (1928–1948), Suomen Akatemian kielilautakunta (1949–1969) ja Nykysuomen laitoksen kielilautakunta (1970–1976).
Kaudella 1. kesäkuuta 2021 – 31. toukokuuta 2024 lautakunnan jäsenet ovat:
Lautakunnan sihteerinä toimii erityisasiantuntija Sari Maamies (Kotimaisten kielten keskus).
Suomen kielen lautakunta linjasi kokouksessaan 31. tammikuuta 2014, että muoto alkaa tekemään on osa yleiskieltä samalla tavalla kuin alkaa tehdä.