Suomen puhekieli

Nykyään Suomen puhekieli:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe laajalle ihmisjoukolle. Sen vaikutus on onnistunut ylittämään rajat ja synnyttämään keskustelua ja pohdiskelua eri alueilla. Alan asiantuntijoista tavallisiin kansalaisiin Suomen puhekieli on kiinnittänyt kaikkien huomion. Tämä ilmiö on herättänyt kiinnostuksen tutkijoissa, ammattilaisissa ja aiheen ystävissä, jotka haluavat tutkia ulkonäköä pidemmälle ja ymmärtää perusteellisesti kaikki Suomen puhekieli:een liittyvät näkökohdat. Kautta historian Suomen puhekieli on merkinnyt virstanpylväitä ja muutoksia, jotka vaikuttavat suoraan tai epäsuorasti elämämme eri puoliin. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti kaikkea Suomen puhekieli:een liittyvää, jotta voimme ymmärtää sen tärkeyden ja merkityksen nykyään.

Suomen puhekieli on suomen kielen muoto, jota käytetään puheessa tai puheenomaisessa ilmaisussa esimerkiksi pikaviestin- tai verkkokeskustelussa. Suomen puhekielessä on paljon variaatiota, mutta on myös sellaisia puhekielen piirteitä, jotka ovat yhteisiä eri-ikäisille suomenpuhujille ja tuttuja kaikkialla Suomessa. Tällaisia piirteitä ovat muiden muassa:

  • verbin passiivimuodon käyttäminen me-pronominin kanssa (vertaa puhekielen me mennään, kirjakielellä me menemme)
  • pronominien se ja ne käyttö persoonapronomien hän ja he sijasta
  • verbin kolmannen persoonan yksikkömuodon käyttö ne-pronominin kanssa (puhekielessä ne lähtee, kirjakielessä he lähtevät
  • i:n puuttuminen joidenkin sanojen lopusta (yks, putos) tai sanojen keskeltä sellaisissa sanoissa, joissa kirjakielessä on i-loppuinen diftongi (puhekielessä keltanen, millanen, kirjakielessä puolestaan keltainen, millainen)

Lisäksi on joukko muita puhekielen piirteitä, jotka ovat tuttuja kaikkialla Suomessa, mutta joita kaikki eivät kuitenkaan käytä omassa puheessaan.

Lähteet

  1. Ääniä ilmassa, merkkejä paperilla – puhutun ja kirjoitetun kielen suhteesta - Kielikello www.kielikello.fi. Viitattu 12.1.2022.
  2. Tekstiviestikeskustelu – kaaosta vai järjestystä? - Kielikello www.kielikello.fi. Viitattu 12.1.2022.
  3. a b Harri Mantila: Murre ja identiteetti. Virittäjä, 3.1.2004, nro 108, s. 322–322. ISSN 2242-8828. Artikkelin verkkoversio. fi