Suotyyppi

Tervetuloa tähän artikkeliin, joka käsittelee Suotyyppi:tä, aihetta, joka on viime aikoina kiinnittänyt monien huomion. Seuraavissa kappaleissa tutkimme Suotyyppi:n eri puolia sen historiasta sen vaikutuksiin nykypäivän yhteiskuntaan. Analysoimme sen vaikutuksia eri alueilla sekä asiantuntijoiden ja tavallisten ihmisten mielipiteitä Suotyyppi:stä. Tämä artikkeli on epäilemättä tilaisuus syventyä aiheeseen, joka koskee meitä kaikkia ja joka kutsuu meitä pohtimaan tärkeitä asioita jokapäiväisessä elämässämme.

Suotyyppi on samankaltaisten kasvupaikkatekijöiden ja samankaltaisen suokasvillisuuden luonnehtima suokuvio (eli maastokuvio suolla), jossa kasvaa ekologisilta vaatimuksiltaan samankaltaisia suokasveja. Pääsuotyypit ovat räme, neva, korpi, letto, luhta ja lähteikkö.

Suoyhdistymä on suo, joka koostuu vähintään kahdesta metsätyyppiopin mukaisesta suotyypistä. Suomen suoyhdistymät on tyypitelty kolmeksi suoyhdistymätyypiksi, jotka ovat aapasuo, keidassuo ja palsasuo.

Katso myös

Lähteet

  1. Seppä, Heikki: Soiden maa. Teoksessa: Westerholm, John & Pauliina Raento (toim.): Suomen kartasto 1999. 6. laitos. 100-vuotisjuhlakartasto, s. 44. Porvoo: WSOY, 1999. ISBN 951-0-22480-4.
  2. a b Lahti, Kimmo & Rönkä, Antti: Biologia: Ympäristöekologia. Helsinki: WSOY oppimateriaalit, 2006. ISBN 951-0-29702-X.

Aiheesta muualla