Syvänniemi

Nykymaailmassa Syvänniemi on aihe, joka on kiinnittänyt monien ihmisten huomion. Monimutkaisuudellaan ja nyky-yhteiskunnassa merkityksellisyytensä ansiosta Syvänniemi on herättänyt kiinnostuksen niin asiantuntijoiden kuin harrastajienkin keskuudessa. Populaarikulttuurin vaikutuksista teknologiaan ja politiikkaan Syvänniemi on ilmiö, joka ei jää huomaamatta. Tässä artikkelissa tutkimme Syvänniemi:n eri puolia ja sen merkitystä jokapäiväisessä elämässämme.

Syvänniemi on kylä Kuopion Karttulassa Kuttajärven itärannalla, noin 30 kilometriä länsilounaaseen Kuopion keskustasta. Kylässä asuu 650 ihmistä noin 125 taloudessa. Joukossa on monia lapsiperheitä. Tilastokeskuksen taajama-määritelmän mukaisesen Syvänniemen taajaman pinta-ala oli 1,28 neliökilometriä ja siellä asui vuoden 2016 lopussa yhteensä 229 ihmistä. Koko Karttulassa (aiemman kunnan alueella) asuu noin 3 500 henkeä.

Syvänniemi valittiin vuoden kyläksi vuonna 2004.

Kylällä sijaitsevat muun muassa päiväkoti, Kemppaanmäen koulu, kauppa (M-Market Keihäskoski), maaseutuhotelli sekä Syvänniemen kirkko (arkkitehti J. V. Strömberg, 1925) ja Syvänniemen ortodoksisen rukoushuone (Ylienkeli Mikaelin rukoushuone, vuodelta 1949). Kesällä 2019 kylällä avattiin aiempaan omakotitaloon sijoittuva, burmalais-suomalaisen yhteisön buddhalainen Ratanasukhan luostari.

Syvänniemi tunnetaan muun muassa Herman Saastamoisen toiminnan johdosta. Vuonna 1862 Syvänniemelle perustettiin kauppahuone Rosenius & Sesemanin omistama höyrysaha jonka omistajiksi tuilvat vuonna 1885 tapahtuneen konkurssin jälkeen kuopiolaiset liikemiehet Hallman, Möller ja Saastamoinen. Saha muutettiin 1890-luvulla lankarullatehtaaksi joka työllisti parhaimmillaan lähes 300 työntekijää. Lankarullatehdas toimi aina 1930-luvun alun pulavuosiin saakka jolloin se lopetettiin. Talvisodan aikaan entisen rullatehtaan tiloja käytettiin vankileirinä ja jatkosodan aikana tehtaan tiloissa toimi sotamateriaalin korjauspaja. Syvänniemellä toimi lisäksi järvimalmia käyttänyt Sourun ruukki vuosina 1868–1908 jolloin se lakkautettiin kannattamattomana. Saastamoinen omisti Syvänniemellä myös suuren maatilan.

Lähteet

  1. a b Kuopion karttapalvelu: Syvänniemi (Kartalla esitettäviä tietoja voi valita ja karttapohjaa vaihtaa vasemman yläkulman valikoista) Kuopion kaupunki, kuopio.fi. Viitattu 29.7.2018.
  2. a b Syvänniemi Syvänniemen kyläyhdistys, syvanniemi.fi. Viitattu 29.7.2018.
  3. Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan 31.12.2016 (Syvänniemi) Tilastokeskus, stat.fi. Arkistoitu 24.7.2018. Viitattu 12.9.2018.
  4. Karttula. Vehreä ja vireä maaseutukaupunginosa Kuopion kaupunki, kuopio.fi. Viitattu 12.9.2018.
  5. Vuoden kylät 1985 – 2016 Suomen Kylätoiminta ry, kylatoiminta.fi. Viitattu 29.7.2018.
  6. Syvänniemen kartta Syvänniemen kyläyhdistys, syvanniemi.fi. Viitattu 29.7.2018.
  7. Syvänniemen kirkko. Kuttajärventie 117, 71570 Syvänniemi kuopionseurakunnat.fi. Viitattu 29.7.2018.
  8. Kuopion ortodoksisen seurakunnan alueella olevat pyhäköt ort.fi. Viitattu 29.7.2018.
  9. Kuopiolaiselle maaseutukylälle perustetaan vuosien uurastuksen jälkeen buddhalainen luostari Savon Sanomat, savonsanomat.fi. 10.7.2019. Viitattu 1.11.2019.
  10. Pekka Niiranen: Burmalaiset keräsivät vuosikausia rahaa buddhalaisluostarin perustamiseksi Savoon – munkki Ven Pannasami: "Me tavoittelemme myös suomalaisia" Yleisradio, yle.fi. 20.7.2019. Viitattu 1.11.2019.
  11. Syvänniemen historia Syvänniemen kyläyhdistys, syvanniemi.fi. Viitattu 29.7.2018.
  12. Syvännimen historia, Syvänniemen kyläyhdistys ry:n sivut (Arkistoitu – Internet Archive)

Aiheesta muualla