Syyrian sisällissota ja Venäjä on aihe, joka on kiinnittänyt ihmisten huomion ympäri maailmaa. Siitä on jo pitkään keskusteltu, keskusteltu ja analysoitu, ja se on synnyttänyt monenlaisia mielipiteitä ja näkökulmia. Sen merkitys ja vaikutus arkielämän eri osa-alueilla tekee siitä tärkeän aiheen kaikille. Tässä artikkelissa tutkimme Syyrian sisällissota ja Venäjä:een liittyviä keskeisiä näkökohtia ja käsittelemme sen vaikutuksia yhteiskuntaan, sen kehitystä ajan mittaan ja asiaan liittyviä erilaisia kantoja. Tämän perusteellisen analyysin avulla toivomme tarjoavamme kattavan näkemyksen Syyrian sisällissota ja Venäjä:stä ja edistävämme sen laajuuden ja merkityksen ymmärtämistä nykypäivänä.
Syyrian sisällissota ja Venäjä käsittelee lähinnä Venäjän toimia Syyrian sisällissodassa, Venäjä on ollut Syyrian liittolainen 1950-luvulta lähtien, ja Assadin vallan aikana maahan perustettiin pieni laivastotukikohta. Venäjä pyrkii Syyriassa säilyttämään vakaan, itselleen ystävällismielisen hallituksen ja taistelemaan terrorismia vastaan. Venäjä on sodan alusta alkaen tukenut YK:ssa antamilla lausunnoillaan ja sotilasavulla Assadin hallitusta. Toisaalta venäläiset poliitikot Vladimir Putinia myöten ovat ottaneet joissain lausunnoissa etäisyyttä Assadiin. Maa aloitti syksyllä 2015 Syyriassa ilmaiskut Isisiä ja muita kapinallisia vastaan. Venäjä keskeytti yllättäen pääosan ilmaoperaatiostaan maaliskuussa 2016. Venäjän lentokoneet pommittivat saarrettua Aleppoa syksyllä 2016 yhdessä Syyrian ilmavoimien kanssa. Maa torppasi Ranskan esittämän YK:n turvallisuusneuvoston Aleppon pommitukset tuomitsevan päätösehdotuksen.
Ainoa entisen Neuvostoliiton ulkopuolinen venäläinen sotilastukikohta on Syyriassa sijaitseva Tartusin laivastotukikohta. Venäjä on myös perinyt kauppakumppanuuden Neuvostoliiton ajoilta. Kun kansannousu alkoi ja sisällissota syttyi 2011, Venäjä ei halunnut antaa Yhdysvalloille samaa voimankäyttömahdollisuutta kuin Libyassa 2011. Venäjä vastusti kaikkea ulkopuolista sekaantumista Syyrian asioihin ja varsinkin hallituksen vastaista sotilaallista interventiota.
Vuoden 2012 kesäkuussa Yhdysvallat syytti Venäjää taisteluhelikopterien toimittamisesta Syyrian hallinnolle ja tämän laajentavan taisteluja entisestään. Venäjän mukaan asekaupoilla ei ole pyrkimystä vaikuttaa sodan kulkuun, koska Al Assadin hallinnolla on jo entuudestaan sopimukset asetoimituksista Venäjän kanssa. Venäjä lähetti sotilasneuvonantajia Syyriaan vuodesta 2012. Venäjä auttoi Syyriaa myös diplomatian keinoin. Venäjä pyysi Assadia hävittyttämään maan kemialliset aseet, ja onnistui näin estämään Yhdysvaltojen ilmaiskut Syyriaan.
Venäjä aloitti ilmaiskut kapinallisia vastaan 30. syyskuuta 2015. Näiden tarkoituksena oli auttaa Assadin hallitusta. Ilmaiskut kohdistuivat enimmäkseen muihin kapinallisiin kuin Isis-järjestöön. Niinpä monet länsimaat ja muut kapinallisten tukijamaat vastustivat iskuja. Niiden mielestä iskut pitkittivät sotaa ja tuottivat siviiliuhreja. Mutta venäläisten mielestä lännen omat ilmaiskut Syyriassa Isisiä vastaan olivat tehottomia, koska länsi vain teeskenteli taistelevansa Isisiä vatsaan. Venäjä anoi lokakuun alussa 2015, että iskut kestävät ainakin kolme-neljä kuukautta ja kovenevat.
Venäjä myös pyrki yhteistyöhön Yhdysvaltain kanssa taistelussa Isisiä vastaan, minkä Yhdysvallat osin torjui. Mutta maat sopivat hävittäjien keskinäisten yhteentörmäysten välttämisestä ja myöhemmin tiivistivät yhteistyötä.
Venäjä veti suuren osan lentokoneistaan pois maaliskuun puolivälissä 2016, jatkaen operaatiotaan melko suppeana terrorismin vastaisena operaationa, ja jätti tukikohtansa miehitetyiksi. Syksyllä 2016 Venäjä auttoi Syyrian armeijaa ja ilmavoimia Aleppossa. Nämä hyökkäsivät saarretun Aleppon osan kapinallisalueelle. Länsimaat syyttivät Venäjää siviilikohteiden tahallisesta ja tahattomasta pommituksesta. Venäjä siirsi S 300-ilmatorjuntaohjuksia tukikohtiensa suojaksi. Siirron tarkoitus oli myös vaikeuttaa mahdollisia lännen sotilaallisia toimia.
Joulukuussa 2012 Venäjän presidentti Vladimir Putin otti etäisyyttä Assadiin, mutta Putinin mielestä Assadin kaatuminen saattaisi pahentaa Syyrian kriisiä entisestään. Näiden ja monien muiden vastaavien uutisointien jälkeen Venäjä kielsi länsimedioiden virheelliset tulkinnat sanomisistaan Syyrian konfliktissa ja korosti ettei ole muuttanut kantaansa asiassa. Venäläisten ja Assadin välillä oli tapaaminen vuonna 2015. Toisaalta Venäjä pyrki kutsumaan neuvotteluihin kapinallisia. Venäjän marraskuun alussa 2015 antaman lausunnon mukaan maa ei kannata Assadin hallintoa periaatteen vuoksi, vaan Syyrian kansan on päätettävä johtaako Assad maata.